Kirjeenvaihto elokuvateatteri julia turku

Marsalkka oli sairastanut jo pitkään pohjukaissuolihaavaa ja oli hoidossa Punaisen Ristin sairaalassa. Oireet pahenivat aina stressin lisääntyessä. Vasemmisto ja sen lehdet hyökkäsivät jatkuvasti Mannerheimia vastaan ja vaativat hänen eroaan Tasavallan presidentin virasta.

Marsalkka halusi kuitenkin erota omasta päätöksestään sopivaksi katsomanaan ajankohtana eikä kokemansa painostuksen takia. Hän halusi myös voida vielä presidenttinä vaikuttaa upseerien erottamisasiaan ja odottaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomioiden julistamista. Kolmas vaikea asia oli vapunpäivänä paljastunut asekätkentä, joka oli aloittanut pidätysten sarjan. Mannerheim asui eläkevuosinaan enimmäkseen ulkomailla, eniten Sveitsissä. Marsalkka jatkoi elämänsä loppuun saakka samaa mitä oli tehnyt aina, työntekoa.

Laaja ja merkittävä työ, johon hän eläkkeellä ryhtyi, oli muistelmien kirjoittaminen. Kirjallista työtään varten hän hankki Val-Montin parantolasta, jossa asui toisessa kerroksessa, huoneiston myös kolmannesta kerroksesta. Marsalkan ystävät kuten G. Gripenberg olivat jo luvulta alkaen kehottaneet häntä kirjoittamaan muistelmansa. Eläkeläisenäkin Mannerheim kantoi huolta Suomen uhanalaisesta asemasta. Muistelmillaan hän halusi muistuttaa läntistä maailmaa Suomen sotien erityisluonteesta ja Suomen vaikeasta asemasta Neuvostoliiton naapurina.

Mannerheim oli vakuuttunut, ettei Moskova luovu vihamielisestä politiikasta Suomea kohtaan. Siksi hän katsoi olevansa "velvollinen esittämään poliittiselle ja politikoivalle maailmalle muistelmansa". Suomen kansainvälisen aseman tasapainottamiseksi Mannerheim tahtoi osoittaa lännelle, että Suomi kuului länteen ja Pohjolaan. Suomi oli sekä talvisodassa että jatkosodassa taistellut itsenäisyytensä puolesta.

Suomi oli käynyt omaa erillistä sotaansa eikä taistelu Saksan aseveljenä toisessa maailmansodassa ollut sen omaa valintaa vaan pakon sanelema ratkaisu. Mannerheim halusi muistelmiensa kautta selittää suomalaisille paitsi yksimielisyyden ja puolustustahdon, myös varustautumisen merkityksen. Siksi hän painotti toimiaan sosiaalisella alalla — Mannerheimin lastensuojeluliitossa ja Suomen Punaisessa Ristissä — kansallisen yksimielisyyden luomiseksi ja moitti Suomen hallituksia ja eduskuntaa puolustusmäärärahojen jarruttamisesta luvulla.

Mannerheimin tarkoituksena oli vahvistaa suomalaisten itsetuntoa ja ylpeyttä saavutuksistaan. Muistelmia pidettiin tietynasteisena ulkopoliittisena uhkana. Suomen sodanaikaisen johtajan näkemykset maailmantapahtumista eivät ehkä olleet voittajavaltojen mieleen, siksi kirjoitustyö pidettiin salassa.

Marsalkka ei halunnut vaarantaa Suomen asemaa. Poliittisesti arkaluontoiset asiat Mannerheim olikin valmis kirjoittamaan sanojaan tarkasti punniten, siksi hän hyväksytti tekstinsä muun muassa presidentti Paasikivellä. Myytin mukaan Mannerheim oli viimeisinä vuosinaan yksinäinen, sairas ja väsynyt mies.

Hänen ystävänsä, ministeri ja lähettiläs G. Gripenberg kuvaa käyntiään sairaana olevan Mannerheimin luona Punaisen Ristin sairaalassa helmikuun puolivälissä vuonna En tiedä ketään joka olisi yhtä yksinäinen kuin hän.

Joskus tämä tulee esiin: Myytti ylhäisessä yksinäisyydessään pysyttelevästä Mannerheimista on elänyt voimakkaana, mutta toisaalta marsalkalla oli paljonkin läheisiä ja hyviä ihmissuhteita sekä sukulaisia että ystäviä. Ehkä Gripenbergin kertomus voidaan sijoittaa omaan hetkeensä. Mannerheim oli sairas, hän mietti kiihkeästi ajankohtaa, jolloin olisi sopivinta ja järkevää erota presidentin virasta.

Läheiset suhteet siskoon, tyttäriin ja ystävättäriin. Mannerheim oli koko elämänsä ajan läheinen sisarensa Eva Mannerheim Sparren kanssa. Marsalkan sairastaessa kaksi kuukautta Tukholman Karoliinisessa sairaalassa Eva hoiti veljeään päivittäin ja heidän välinen tiivis kirjeenvaihto jatkui aivan marsalkan kuolemaan saakka.

Viimeinen kirje sisarelle on päivätty vain kaksi viikkoa ennen kuolemaa. Mannerheimin tyttäret, Anastasie ja Sophie , olivat hänen mielessään paljon varsinkin kiireisten sotavuosien jälkeen ja hän kävi ahkerasti kirjeenvaihtoa heidän kanssaan.

Tyttäristä nunnaksi vihitty Anastasie asui Englannissa ja Sophie eli naimattomana Pariisissa. Mannerheim oli aina viihtynyt naisten seurassa. Eräs naispuolisista ystävistä oli rouva Andrée von Nottbeck , jonka kanssa marsalkka oli kirjeenvaihdossa kuolemaansa saakka.

He saattoivat myös tavata sekä Suomessa että Sveitsissä, missä Nottbeckit asuivat Genevessä. Andrée von Nottbeckille marsalkka saattoi kuvailla elämäänsä, olosuhteitaan, maisemia, tapaamiaan ihmisiä, vointiaan ja tunteitaan. Niinpä hänelle kirjoitetut kirjeet tuovat loistavasti esiin marsalkan kielellisen lahjakkuuden — niiden eloisuus on lähellä kaunokirjallista ilmaisua.

Viimeisin kirje, jonka marsalkka rouvalle kirjoitti, oli päivätty vain kymmenen päivää ennen kuolemaa. Mannerheimin lähin ystävä syksystä kuolemaan saakka oli kreivitär Gertrud d´Arco Valley , joka asui Monte Carlossa ja vieraili useita kertoja Val-Montissa ja Kirkniemessä sekä oli muutenkin mukana marsalkan matkoilla.

Mannerheim tapasi hänet ensimmäisen kerran ravintolassa Tukholmassa. Gripenberg on kirjoittanut tapaamisesta värikkään kuvauksen päiväkirjaansa. Hän kirjoitti Mannerheimin sanoneen tapaamisen jälkeen, että hänen mielestään kreivitär Arco oli hyvin charmikas ja että hänellä oli ollut hauskaa tämän seurassa: Merkillinen mies totta tosiaan, vuotias, mahahaavainen ja yhä niin täynnä elämää, kiinnostusta nuoria naisia kohtaan.

Ensin ajateltiin, että hänellä oli ruokamyrkytys. Hänet vietiin Lausannen kantonin sairaalaan. Kuljetettaessa sairaalaan marsalkka oli hyvällä tuulella ja laski leikkiä läsnäolijoiden kanssa. Sairaalassa professori Pierre Decker leikkasi marsalkan keskiviikkoiltana Jo torstaiaamuna marsalkka kykeni itse avaamaan postinsa nukuttuaan yön rauhallisesti.

Leikkauksen jälkeen Mannerheim ei saanut syödä normaalisti viiteen vuorokauteen, joten hän sai ravintoruiskeita. Hän oli menettänyt huomattavasti painostaan ja painoi nyt enää 52 kiloa. Mannerheimin terveydentila huononi lauantai-iltana Hänellä oli kuumetta ja hänen valtimonsa syke oli epätasainen ja nopea.

Marsalkan luona oli kolme lääkäriä, sveitsiläiset professorit Decker ja Vannotti sekä hänen henkilääkärinsä Nanna Svartz. Presidentti Paasikivi oli itse soittanut Nanna Svartzille Tukholmaan ja pyytänyt tätä matkustamaan Lausanneen Suomen valtion kustannuksella.

Mannerheim kuoli keskiyön jälkeen sunnuntaina Marsalkan vuoteen äärellä olivat kuoleman hetkellä professori Nanna Svartz, adjutantti everstiluutnantti C. Lindeman ja ministeri Reinhold Svento. Professori Decker oli viisi minuuttia aiemmin mennyt käymään toimistossaan. Eräänä päivänä Renee kolauttaa kallonsa jumppatunnilla ja virottuaan hän yllättäen uskoo olevansa kaunein ja pystyvin nainen, mitä maa päällään kantaa!

Uusi asenne muuttaa hänen elämänsä perin pohjin. Mutta mitä tapahtuu, kun Renee huomaa, että hänen peilikuvansa on todellisuudessa entisellään? Isle of Dogs on tarina vuotiaasta Atari Kobayashista, korruptoituneen pormestari Kobayashin suojatista.

Kun kaikki Megasakin kaupungin lemmikkikoirat karkotetaan Kaatopaikkasaarelle, Atari kaappaa juniorilentokoneen ja lentää saarelle etsiäkseen henkivartijakoiransa Spotsin.

Saarella hän ja hänen uudet sekarotuiset ystävänsä aloittavat eeppisen seikkailun, joka tulee määrittämään koko kaupungin kohtalon ja tulevaisuuden.

Tommi Raution dokumenttielokuva He jäivät on poeettinen dokumenttielokuva talvisodasta lapsenlapsen näkökulmasta. Elokuvassa tuodaan esille naisen asema kotirintamalla ja toisaalta sivutaan vähän historiassa puhuttua Keljan taistelua, yhtä talvisodan ratkaisutaisteluista. Elokuvan fiktiivisessä osassa kerrotaan inhimillinen tarina sotilaan ja hänen vaimonsa kohtalosta talvisodan jaloissa perustuen autenttiseen kirjeenvaihtoon. Dokumentaarisessa osassa kaksi Keljan taistelussa sotineen sotilaan lastenlasta etsivät pappansa kohtaloa sekä kuullaan muunmuassa kertomuksia evakkotaipaleelta.

Dokumenttielokuva kuuluu osana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan. Elokuvan on käsikirjoittanut, ohjannut, kuvannut, editoinut ja tuottanut joensuulainen Tommi Rautio.

Elokuva on Raution toinen pitkä dokumenttielokuva. Aiemmin hän on ohjannut dokumenttielokuvan Oothan vielä ja lyhytdokumentin Kaksi laulua elämästä. Kun Josef Stalin saa vakavan sairauskohtauksen ja alkaa tehdä kuolemaa, alkaa Neuvostoliitossa kaikkien aikojen poliittinen valtataistelu. Suuri johtaja on heittämässä lusikkaansa nurkkaan ja paikka tulee avoimeksi seuraajalle, jos tämä vaan pelaa korttinsa oikein.

Aina meriltä lähetetyt rahat eivät päätyneet kotiin asti. Isoäiti kirjoitti rehellisesti omista tuntemuksistaan ja kokemastaan ikävästä, Varhi kertoo. Varhin isoäidillä olikin kotona kovat oltavat. Perheen pikkupoika oli isän lähtiessä merille vasta kaksivuotias, joten seitsemän tärkeää kasvuvuotta jäivät kokonaan äidin kontolle. Kirjeet sivusivat kodin tapahtumien lisäksi myös suvun asioita - hyvässä ja pahassa. Kirjeisiin oli liitetty myös pojan liikuttavia piirroksia, joita hän tuntemattomalle isälleen lähetti, Varhi sanoo.

Seitsemän vuoden aikana vastaanottajan tavoitti kaikkiaan kirjettä, joista suurin osa on Julia Widbergin kirjoittamia. Sotasensuuri näkyy, maailman poliittisesta tilanteesta ei monta riviä ole. Kotona odottava vaimo ei liioin ollut aina kirjoitustaitoinen, Varhi huomauttaa. Kirjeitä merille ja meriltä  -näyttelyssä on kolme pääteemaa. Widbergin pariskunnan elämän lisäksi syvennytään nauvolaisen Lindellin perheen asioihin.

Kolmantena luodaan yleinen katsaus mereen. Historian tutkimukselle kirjeistä kootut toimitetut ja painetut niteet ovat olleet kulttuurisesti ja poliittisesti hyvin tärkeitä.

Tällä matkallaan hän tutustui lisäksi Lontoon swedenborgilaiseen uskonyhteisöön eli Uuden kirkon seurakuntaan. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Turun vanhin yhä toimiva elokuvasali on vuonna avattu Domino. Elokuva on Raution toinen pitkä dokumenttielokuva. Hän kirjoitti Mannerheimin sanoneen tapaamisen jälkeen, että hänen mielestään kreivitär Arco oli hyvin charmikas ja että hänellä oli ollut hauskaa tämän seurassa:

Kirjeenvaihto elokuvateatteri julia turku -

Syksyllä keisari myönsi Nordenskiöldille vuorimestarin arvon sekä rahoituksen tämän jo aloittaman mineralogian oppikirjan loppuunsaattamiseksi ja edellä mainitun ulkomaanmatkan tekemiseksi. Vastakaikua Nordenskiöld sai tässä asiassa melkeinpä vain Fiskarsin Johan Julininilta, joka oli samaa mieltä tavoitteesta mutta ei välttämättä silti kannattanut ruotsalaisen rautamalmin ja kankiraudan tuonnin lopettamista kirjeenvaihto elokuvateatteri julia turku ja yhtäkkisesti. Presidentti Paasikivi oli maaseudun sää thai hieronta tampere soittanut Nanna Svartzille Tukholmaan ja pyytänyt tätä matkustamaan Lausanneen Suomen valtion kustannuksella. Jännittävien vaiheiden jälkeen rikollisen alamaailman synkissä ja vaarallisissa syövereissä Han Solo tapaa tulevan pilottitoverinsa, mahtavan Chewbaccan, ja kohtaa pahamaineisen pelurin Lando Calrissianin matkalla, joka määrää tulevaisuuden suunnan yhdelle Star Wars -saagan yllättävimmistä sankareista. Otavamedia-tilin kautta voit käyttää Otavamedian palveluja yhdellä käyttäjätunnuksella. Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Dokumenttielokuva kuuluu osana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan. Elokuvan on käsikirjoittanut, ohjannut, kuvannut, editoinut ja tuottanut joensuulainen Tommi Rautio. Elokuva on Raution toinen pitkä dokumenttielokuva.

Aiemmin hän on ohjannut dokumenttielokuvan Oothan vielä ja lyhytdokumentin Kaksi laulua elämästä. Kun Josef Stalin saa vakavan sairauskohtauksen ja alkaa tehdä kuolemaa, alkaa Neuvostoliitossa kaikkien aikojen poliittinen valtataistelu. Suuri johtaja on heittämässä lusikkaansa nurkkaan ja paikka tulee avoimeksi seuraajalle, jos tämä vaan pelaa korttinsa oikein.

Ja ehdokkaita on pelissä monta! Kremlissä kuhisee, kun perheenjäsenet ja vallanjanoiset poliitikot Hruštšovista Berijaan ja Žukovista Molotoviin ottavat tilanteesta kaiken irti. Jokainen ansaitsee suuren rakkaustarinan, mutta Simonille asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Kukaan ei nimittäin vielä tiedä hänen pitävän pojista.

Simon on myös rakastunut netissä, eikä hänellä ole aavistustakaan pojan henkilöllisyydestä. Asioiden ratkaiseminen osoittautuu hulvattomaksi, pelottavaksi ja ennen kaikkea elämää mullistavaksi.

Becky Albertallin menestysromaaniin Minä, Simon, Homo Sapiens perustuva elokuva on hauska ja sydämellinen tarina aikuistumisesta, itsensä löytämisestä ja rakastumisesta. Kaveriporukan harmiton totuus vai tehtävä —leikki muuttuu kohtalokkaaksi, kun joku — tai jokin — alkaa rangaista niitä, jotka valehtelevat tai kieltäytyvät tehtävästä.

Infinity War, kymmenen vuotta tekeillä ollut ennennäkemätön elokuvallinen matka, joka kattaa koko Marvelin elokuvauniversumin, tuo valkokankaille kaikkien aikojen taistelun. Avengersien ja heidän supersankariliittolaistensa täytyy olla valmiita uhraamaan kaiken yrittäessään päihittää voittamattoman Thanoksen ennen kuin tämä tuhoaa koko universumin.

Suomen muuttuminen Venäjän keisarikunnan alaiseksi sisäisesti itsehallinnolliseksi suuriruhtinaskunnaksi merkitsi Suomen oman keskushallintojärjestelmän syntymistä ja uusien virkapaikkojen syntymistä runsain määrin. Tästä syystä Frugårdin Adolf Gustaf toivoi poikansa Nilsin s. Isän tahtoa oli noudatettava ja Nils Nordenskiöld suoritti sittemmin lakitutkinnon ja auskultoi Turun hovioikeudessa.

Hänen todellinen kiinnostuksenkohteensa oli kuitenkin toisaalla — mineralogiassa, jota hän oli opintojensa ohella harrastanut akatemian kemian professori Johan Gaddin johdolla. Nils Nordenskiöldin tulevan mineralogin uran kannalta erittäin merkittävää oli tutustuminen Suomen kenraalikuvernööriksi tulleeseen kreivi Fabian Steinheiliin, joka oli intohimoinen harrastajamineralogi.

Voitaneen olettaa professori Gaddin myötävaikuttaneen siihen, että Nils Nordenskiöldin tehtyä jo menestyksekkään tutkimusmatkan Paraisten kalkkilöydöksille [ 6 ] tämä tuli esitellyksi kenraalikuvernööri Steinheilille sekä kreivi Nikolai Rumjantseville, joka oli suomalaistenkin arvostama tieteen ja taiteen mesenaatti. Välittömänä seurauksena tästä tarjoutui Rumjantsev kustantamaan Nils Nordenskiöldille mahdollisuuden tehdä tutkimusmatka Ruotsin vuoristoalueille Lakitiede sai jäädä, ja Nordenskiöld sai isältään luvan siirtyä mineralogian ja vuoritieteen pariin ja suorittaa vuoritutkinto Uppsalassa.

Heidän tuolloin syntynyt ystävyytensä säilyi koko elämän ajan, kuten heidän kirjeenvaihtonsa [ 8 ] todistaa. Berzeliuksen merkitystä Nordenskiöldin uran kannalta ei voi aliarvioida. Berzeliuksen luona kävivät opissa monet kuuluisaksi tulleet eurooppalaiset kemistit ja mineralogit, jotka viettivät hänen luonaan useita kuukausia tai jopa kokonaisen vuoden; Nordenskiöldin saama oppi oli siis epäilemättä oman aikansa parasta mahdollista.

Kenties Berzeliuksen esimerkki vaikutti myös Nordenskiöldin matkustusinnokkuuteen — Berzelius itse oli varsin innokas matkustamaan ja hänellä oli laaja tuttavapiiri ympäri Eurooppaa. Berzeliuksen laboratoriossa viettämänään aikana Nordenskiöld keskittyi ahkerasti mineraalien analyysiin. Erään Frugårdista löytämänsä mineraalin hän nimesi mesenaattinsa ruhtinas Rumjatsovin mukaan romanzoviitiksi, jonka kuvauksen hän lähetti Pietarin tiedeakatemialle. Akatemia kutsui hänet kirjeenvaihtajajäsenekseen keväällä saatuaan ja julkaistuaan em.

Kesän alussa Uppsalassa suorittamansa vuoritutkinnon jälkeen Nordenskiöld joutui palaamaan Turkuun pohtimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan. Suuriruhtinaskunnan vuorilaitoksen järjestämistä vasta suunniteltiin eikä virkoja vielä ollut tarjolla. Nordenskiöldin apuun riensi jälleen kenraalikuvernööri Steinheil, jonka kanssa Nordenskiöld oli Turkuun paluunsa jälkeen paljon tekemisissä: Steinheil hankki keisarilta Nordenskiöldille rahoituksen pitkää ulkomaanmatkaa varten, jonka aikana tämän oli perehdyttävä eri maiden kaivostoimintaan ja tutustuttava aikansa merkittävimpiin kemian, mineralogian ja vuoritieteen tutkijoihin.

Syksyllä keisari myönsi Nordenskiöldille vuorimestarin arvon sekä rahoituksen tämän jo aloittaman mineralogian oppikirjan loppuunsaattamiseksi ja edellä mainitun ulkomaanmatkan tekemiseksi. Käytännössä Nordenskiöld vietti Ruotsissa koko vuoden , jonka aikana hän paitsi työskenteli ahkerasti Berzeliuksen laboratoriossa, opiskeli ahkerasti myös kieliä.

Nordenskiöldin ulkomaankiertue Ruotsista eteenpäin käynnistyi syyskuun alussa [ 11 ]: Juuri ennen matkan alkua ilmestyi hänen kirjoittamansa Suomen ensimmäinen mineralogian oppikirja Bidrag till närmare kännedom af Finlands mineralier och geognosie. Häfte 1 Stockholm Saksassa tärkeä vierailukohde oli luvulla perustettu Freibergin vuoriakatemia, jossa Nordenskiöld työskenteli sekä tutustui alueen kaivos- ja sulatustoimintaan talven aikana.

Geologian kehitys tieteenalana keskittyi luvulta lähtien vahvasti juuri Freibergiin sekä toisaalta myös Skotlantiin, jonne Nordenskiöldinkin matka ennen pitkää jatkui. Saksan matkansa aikana Nordenskiöld tapasi siellä myös vanhan tuttavansa Turusta John Julinin, apteekkarin ja kemian sekä mineraalien harrastajan, joka myös oli ollut Tukholmassa Berzeliuksen opissa. Bonsdorffin, joka jatkoi sieltä matkaa Berliiniin Nordenskiöldin suunnatessa Lontooseen.

Englannissa ja Skotlannissa Nordenskiöld viipyi yli vuoden siitä huolimatta, että sai jo heti Lontooseen saavuttuaan kesällä ennakkotiedon, että hänet tultaisiin nimittämään Suomen uuden vuorilaitoksen yli-intendentiksi Berzeliuksen ja kenraalikuvernööri Steinheilin suosittelemina. Steinheil kiirehti Nordenskiöldin kotiinpaluuta, mutta tämä ei voinut jättää matkaansa kesken vaan palaamisen sijaan anoi vielä lisämäärärahaa sen jatkamiseen.

Tämän monivuotisen matkansa aikana Nordenskiöldin solmimiin tuttavuuksiin kuuluivat Berzeliuksen opissa olleet saksalaiset mineralogit E. Mitscherlich ja Gustav Rose, Friedrich Tamnau, pankkiiri ja huomattava mineralogi ja mineraalien keräilijä, joka elinaikanaan kokosi erittäin laajan mineraalien yksityiskokoelman sekä Englannissa John Taylor, jolta sai useita suosituskirjeitä matkansa varrelle sekä neuvoja, mihin alueisiin kannattaisi tutustua.

Vuodesta lähtien myös Nordenskiöld sai vuosittain kutsut osallistua yhdistyksen vuosikokouksiin. Mitscherlich oli Nordenskiöldin matkan aikana vuoden alussa työskentelemässä Berzeliuksen laboratoriossa — hänelle samoin kuin Roselle oli luvattu professuuri sen jälkeen, kun he olisivat käyneet Berzeliuksen opissa Tukholmassa; myös tämä osoittanee Berzeliuksen merkittävän aseman aikakautensa kemistien ja mineralogien keskuudessa. Berzeliuksen luona työskennellessään Mitscherlich keskittyi nimenomaan kristallien mittaamiseen ja sittemmin työskentelyä niiden parissa jatkettuaan vakuuttui kristallien isomorfismista eli siitä, että mineraaleilla voi samasta kidemuodosta huolimatta olla vaihteleva koostumus.

Nordenskiöldin oleskellessa Berliinissä halusi Berzelius välttämättä tietää, mitä mieltä kidetieteen perustaja, vanha professori René-Just Haüy oli Mitscherlitchin tuolloin vielä alustavista mutta monien hyväksymistä tutkimustuloksista, ja kehotti Nordenskiöldiä keskustelemaan asiasta Haüyn kanssa.

Nordenskiöld vastasi, ettei ollut ajatellut kiusata vanhaa haudan partaalla olevaa miestä moisella keskustelunaiheella, mutta Haüy oli itse heti ensimmäiseksi hänen vierailunsa aluksi ottanut asian puheeksi: Kaiken kaikkiaan Nordenskiöldin edellä kuvattu matka oli hänen kannaltaan hyvin merkityksellinen.

Kuten hänelle saapuneiden kirjeiden sekä matkoilta säilyneiden dokumenttien perusteella voidaan nähdä, solmi hän tärkeitä tuttavuuksia juuri tuon matkan aikana: Lontoossa Nordenskiöld tutustui myös The Royal Geological Society of London in toimintaan ja vei heille muutamia suomalaisia mineraalinäytteitä.

Tällä matkallaan hän tutustui lisäksi Lontoon swedenborgilaiseen uskonyhteisöön eli Uuden kirkon seurakuntaan. Muutaman vuoden kuluttua hän sai seurakunnalta tiedustelun, kuinka paljon Suomessa oli tätä uskoa tunnustavia henkilöitä, voivatko he vapaasti harjoittaa uskontoaan jne.

Palattuaan lopulta kotimaahan loppuvuodesta oli Nordenskiöldin nimitys vuoritoimen johtoon varmistunut. Valtakirjansa hänen täytyi lähteä hakemaan Pietarista, joten vain lyhyen ajan kuluttua kotiinpaluusta hänen oli matkustettava Pietariin sitä hakemaan.

Pian hänet kutsuttiin Pietariin uudestaan, ja tällä kertaa hän vietti kevättalvella Pietarissa muutamia kuukausia. Nordenskiöldin virkanimityksen kannalta oli Berzelius ollut merkittävässä asemassa, sillä nimenomaan häneltä oli tiedusteltu sopivaa henkilöä Suomen vuoritoimen johtoon, jolloin tämä oli vastannut, ettei tiennyt ketään Nordenskiöldiä sopivampaa.

Kreivi Perovski ja Nordenskiöld lähettelivät vastavuoroisesti toisilleen mineraaleja luvulta lähtien aina luvulle saakka ja Nordenskiöld nimesi erään Tammelasta löytämänsä mineraalin perovskiitiksi. On mahdollista, että Nordenskiöld joko ei julkistanut löytöään tai hänen perovskiitiksi nimeämänsä mineraali ei ollutkaan perovskiitti; tämä jää jatkotutkimuksen ratkaistavaksi.

Varsinaiseen hyötykäyttöön perovskiitti on tullut vasta aivan viime aikoina, kun tutkijat ovat havainneet sen olevan erinomainen materiaali aurinkokennoissa ja led-valoissa ja edullisuutensa vuoksi erinomainen vaihtoehto titaanille. Voidaan todeta, että koko luku ja osin seuraavakin vuosikymmen Nils Nordenskiöldillä kului vuoritoimen organisaation uudelleenjärjestämisessä ja kotimaisten vuorivirkamiesten koulutuksen järjestämisessä. Toinen paljon hänen aikaansa syönyt tehtäväkokonaisuus oli kotimaisen malmin etsintä ja kotimaisten ruukkien toiminnan tehostaminen: Vastakaikua Nordenskiöld sai tässä asiassa melkeinpä vain Fiskarsin Johan Julininilta, joka oli samaa mieltä tavoitteesta mutta ei välttämättä silti kannattanut ruotsalaisen rautamalmin ja kankiraudan tuonnin lopettamista kokonaan ja yhtäkkisesti.

Koska kauppasuhteet Ruotsiin, kotimaisen malmin etsintä ja ruukkien ongelmat jäävät tämän artikkelin kysymyksenasettelun ulkopuolelle, en käsittele niitä tässä yhteydessä. Todettakoon vain, että ja lukujen kuluessa Nordenskiöld lähetti vuori-insinöörejä ja malminetsijöitä kesäkausien aikana pitkillekin matkoille etsimään kannattavia louhintapaikkoja sekä tehostamaan toiminnassa olevien ruukkien, masuunien ja harkkohyttien toimintaa.

Kirjoituspöytänsä taakse istumaan ei Nordenskiöld itsekään jäänyt vaan matkaili paitsi Berzeliusta tapaamassa Ruotsissa myös malminetsinnässä pitkin maata aina Lapin rajoille saakka. Sotasensuuri näkyy, maailman poliittisesta tilanteesta ei monta riviä ole.

Kotona odottava vaimo ei liioin ollut aina kirjoitustaitoinen, Varhi huomauttaa. Kirjeitä merille ja meriltä  -näyttelyssä on kolme pääteemaa.

Widbergin pariskunnan elämän lisäksi syvennytään nauvolaisen Lindellin perheen asioihin. Kolmantena luodaan yleinen katsaus mereen. Historian tutkimukselle kirjeistä kootut toimitetut ja painetut niteet ovat olleet kulttuurisesti ja poliittisesti hyvin tärkeitä. Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9—23 ja viikonloppuisin kello 8— Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.

Muista hyvät tavat, älä huuda!