Kypsää seuraa saariselkä ladut web

Kuopion yliopistossa Vohlonen viritti myös yritysyhteistyötä. Kun isot ulkomaiset lääkeyritykset kaipasivat kustannushyötyanalyysejä uusista lääkkeistä sosiaali- ja terveysministeriömme hintalautakunnan päätösten tueksi, Vohlonen koulutti joukon kuopiolaisopiskelijoita tekemään analyysejä lääketeollisuudelle. Vaadin, että tutkijan työ pitää olla julkaisukelpoista, ja tutkijoilla on oikeus julkaista tutkimus. Lopulta koskaan ei tarvinnut käyttää veto-oikeutta. Se loi pohjan, että lääketeollisuuden rahaa tuli yliopistolle.

Vuonna yritys- ja kuntarahoitteista tutkimuksesta kiinnostui myös julkisen vallan hallinnoima organisaatio, Kuntaliiton pääasiallisesti omistama Efektia-yhtiö, jossa osakkaana oli myös Kuopion yliopisto. Vohlonen siirtyi sekä osa-aikaiseksi professoriksi että Efektian palvelukseen.

Yritysfuusioiden kautta Efektiasta tuli osa mittavaa FCG-konsultointiyritystä. Olen soveltanut sitä sairaanhoitopiireihin hyvällä tuloksella. Tällä hetkellä vastaavaa analyysiä tehdään suurelle sairaanhoitopiirille ja myös usea yksityinen terveyspalvelujen tuottaja käyttää sen henkilökunnalle koulutettua BEP-analyysiä.

Myös näissä koulutuksissa yliopisto ja FCG ovat tehneet kiinteää yhteistyötä. Vielä ne kiperät kysymykset. Vohlonen tunnetaan terveyspolitiikan suorapuheisena kommentoijana, ja ihmettelyn aiheita piisaa. Miksi terveydenhuollossa käytetään paljon hoitoresursseja siihen, että iäkkäälle ihmisille saadaan viikko tai kuukausi lisää elinaikaa, Vohlonen kysyy. On aivan tolkutonta rahan käyttöä siihen, että saadaan iäkkäälle ihmiselle kaksi kuukautta lisää elinaikaa.

Onko se potilaan tai omaisten tahtokaan, vai haluavatko terveydenhuollon ammattilaiset vain olla sankareita? Tässä on iso aukko keskustelussa. Meillä on kyllä resurssit laskea terveyshyötyjä. Yksilövastuukeskustelua Vohlonen herättelee myös. Jos tupakoitsija sairastuu keuhkosyöpään, sitä pidetään itseaiheutettuna. Eikö lihavuus ja siitä johtuvat sairaudet pitäisi tulkita samoin itseaiheutetuksi? Onko se sitä, että maksan omasta hoidostani, tai sitten pidän itseni kunnossa?

Maailmalla on malleja, joissa omavastuu kytketään rahoitusvelvollisuuteen. Onhan meillä autovakuutuksessakin bonukset. En sano, että niin pitää tehdä, mutta omavastuusta pitäisi keskustella. Yhteiskunnallista vastuuta Vohlonen jäi pohtimaan, kun hän oli auditoinut erään syrjäkunnan kotisairaanhoidon laatua. Ihmisillä on siis subjektiivinen oikeus sijoittua minne tahansa mutta objektiivinen oikeus hoitoon.

Eikö olisi fiksumpaa, että kunta vuokraisi tai ostaisi mummolle asunnon keskustasta? Sama kotisairaanhoitaja voisi katsoa useamman hoidettavan perään. Maakuntien tilannetta aiotaan seurata riskipainotteisesti koko ajan, ja muutoksia tehdään tarpeen vaatiessa. Maakunnan valmistelutyötä tehdään valiokunnissa, selvitti Pirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurminen.

Tampereella aiemmin vaikuttanut valtiovarainministeriön muutosjohtaja Kari Hakari toivoo, että asioita osataan katsoa uusin silmin eikä vanhojen rakenteiden pohjalta. Järjestäjän eli maakunnan on opittava jatkuvaan markkinavuoropuheluun yksityisten palveluntuottajien kanssa, opasti Hakari.

Julkisuudessa on epäilty, että maakuntien harteille tuleva palvelupaketti olisi liian iso kakku, mutta Päivi Nerg ei allekirjoita näkemystä. Muutosjohtaja Hakarin mukaan kaikkiin maakuntiin ei tule täsmälleen samanlaista toimintamallia, vaan maakunnat voivat organisoitua eri tavoilla ja eriytyvät tässä suhteessa.

Lääkintäneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä on huolissaan hallinnon mahdollisesta paisumisesta. Oikeudenmukainen resurssienjako on myös äärimmäisen tärkeää, Mäntyranta huomautti. Valinnanvapaudesta aiheutuvia kustannuksia ei tiedetä. Sote-palveluja käyttävien asiakkaiden valinnanvapaudesta aiheutuvien kustannusten laskeminen on osoittautunut hankalaksi. On esitetty arvioita, että 25—30 prosenttia asiakkaista vaihtaisi julkiselta puolelta yksityiselle palveluntuottajalle ensimmäisen vuoden jälkeen.

Työntekijät siirtyvät uusien maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja entiset etunsa säilyttäen. Siirtyvän henkilöstön määrä saadaan selville tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. On epäselvää, joudutaanko jatkossa yhteistoimintamenettelyihin vai onko edessä työvoimavaje, aprikoi Taina Mäntyranta.

Asioita on Mäntyrannan mielestä katseltava riittävien palvelujen ja tasapainoisen talouden silmälaseilla. Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja yllättävästä sote-lausunnosta: Kätilö Juha Berg on auttanut maailmaan jo 13 lastenlastaan ja kannattaa sotea: Toivottavasti hallituksen Sote- ja maakuntauudistus toteutuu että saadaan siltä osin asiat päätökseen ja kehitetään sitten uudistuksia jatkossa tarpeen mukaan.

Ei auta Päivi Nergin valjastaminen sotelähettilääksi — sote kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua. Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle.

Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä. Ohjeet javascriptin päälle kytkemiseen: Käytämme Alma Median sivustoilla evästeitä. Jatkamalla sivuston selaamista hyväksyt evästeiden käytön. Alma Media voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua sisältöä, mainontaa ja säätietoja.

Sote- ja maakuntauudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt sote-kustannuksissa. Maakuntien rahoituksellista asemaa tarkastellaan Nergin mukaan maakuntauudistuksen käynnistyttyä vuoden alkupuolella.

Luodaan aluehallintoa, joka ei ole alisteinen valtiolle. Sote- ja maakuntauudistusta on Nergin mukaan valmisteltu eri tavoilla jo kymmenen vuotta. Nyt ollaan hänen mukaansa luomassa aluehallintoa, joka ei ole alisteinen valtiolle, vaan uusi kumppani valtion ja kuntien välissä. Uudistuksen myötä Suomesta lakkautetaan kaikkiaan eri organisaatiota. Jäljelle jää kuntaa, 18 maakuntaa, Valtion lupa- ja valvontavirasto Luova sekä muun muassa Maakuntien tilakeskus.

Valtion osoittaman yleiskatteisen rahoituksen pitäisi riittää kaikkiin itsehallinnollisen maakunnan menoihin. Katso, mitä mieltä alivaltiosihteeri Päivi Nerg on pääkaupunkiseudun sote-kapinasta. Valtiovarainministeriössä pidetään selvänä, ettei käynnistyvä uudistus ole valmis heti alkumetreiltä.

Maakuntien tilannetta aiotaan seurata riskipainotteisesti koko ajan, ja muutoksia tehdään tarpeen vaatiessa. Maakunnan valmistelutyötä tehdään valiokunnissa, selvitti Pirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurminen.

Tampereella aiemmin vaikuttanut valtiovarainministeriön muutosjohtaja Kari Hakari toivoo, että asioita osataan katsoa uusin silmin eikä vanhojen rakenteiden pohjalta. Järjestäjän eli maakunnan on opittava jatkuvaan markkinavuoropuheluun yksityisten palveluntuottajien kanssa, opasti Hakari. Julkisuudessa on epäilty, että maakuntien harteille tuleva palvelupaketti olisi liian iso kakku, mutta Päivi Nerg ei allekirjoita näkemystä. Muutosjohtaja Hakarin mukaan kaikkiin maakuntiin ei tule täsmälleen samanlaista toimintamallia, vaan maakunnat voivat organisoitua eri tavoilla ja eriytyvät tässä suhteessa.

Lääkintäneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä on huolissaan hallinnon mahdollisesta paisumisesta. Oikeudenmukainen resurssienjako on myös äärimmäisen tärkeää, Mäntyranta huomautti. Valinnanvapaudesta aiheutuvia kustannuksia ei tiedetä. Sote-palveluja käyttävien asiakkaiden valinnanvapaudesta aiheutuvien kustannusten laskeminen on osoittautunut hankalaksi.

On esitetty arvioita, että 25—30 prosenttia asiakkaista vaihtaisi julkiselta puolelta yksityiselle palveluntuottajalle ensimmäisen vuoden jälkeen. Työntekijät siirtyvät uusien maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja entiset etunsa säilyttäen. Siirtyvän henkilöstön määrä saadaan selville tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. On epäselvää, joudutaanko jatkossa yhteistoimintamenettelyihin vai onko edessä työvoimavaje, aprikoi Taina Mäntyranta.

Asioita on Mäntyrannan mielestä katseltava riittävien palvelujen ja tasapainoisen talouden silmälaseilla. Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja yllättävästä sote-lausunnosta: Kätilö Juha Berg on auttanut maailmaan jo 13 lastenlastaan ja kannattaa sotea: Toivottavasti hallituksen Sote- ja maakuntauudistus toteutuu että saadaan siltä osin asiat päätökseen ja kehitetään sitten uudistuksia jatkossa tarpeen mukaan.

Varajohtaja sanoi, että se on metrolaitoksen asia, ja se saa rahaa mainoksista. Vastasin, että eihän vodkamainosta ole silti pakko laittaa metroon. Eipä aikaakaan, kun metrossa ei ollut yhtään vodkamainosta — eikä ole ilmestynyt sen jälkeen. Tarinoita riittää enemmän kuin Vohlosen värikkäälle uralle mahtuu erilaisia tehtäviä, toimeksiantajia ja maita. Hän jäi äskettäin eläkkeelle Finnish Consulting Groupin FCG tutkimusjohtajan tehtävästä, mutta jatkaa yhä Itä-Suomen yliopiston osa-aikaisena terveyspolitiikan professorina.

Ensi kerran Vohlonen tuli töihin Kuopion yliopistoon epidemiologian assistentiksi Hän oli opiskellut lääketieteen alkeita Yhdysvalloissa ja jatkanut Kanadassa epidemiologian alkeilla sekä terveydenhuoltotutkijana.

Vuonna valmistunut väitöskirja käsitteli sitä, miten terveyspalvelujen tarjonta luo kysyntää. Seuraava etappi oli Kansaneläkelaitoksen palveluksessa , jossa Vohlonen perehtyi viljelijäväestön työterveyshuollon kokeiluun. Kolme vuotta myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkintöhallitus houkutteli Vohlosen vetämään omalääkärikokeilun arviointia. Siinä joutui olemaan poliitikkojen miinanpolkijana, Vohlonen naurahtaa. Myös ulkomailla vierähti vuosia, ja kiertue huipentui Venäjän terveysministeriön neuvonantajan työhön.

Yhtenä aamuna kysyttiin, mitä mieltä neuvonantaja Vohlonen on, annetaanko kaikille synnyttäjille epiduraalipuudutus. Iltapäivällä kysyttiin, perustetaanko Moskovaan huippumoderni tertiäärisairaala.

Yhteydet Venäjälle pelasivat edelleen, kun Vohlonen palasi Kuopion yliopistoon terveydenhuollon hallinnon professoriksi Kuopiolaisopiskelijat pääsivät sinne näkemään, millainen tauti tuberkuloosi on oikeasti, ja sieltä tuli opiskelijoita Kuopioon tutustumaan ei-tarttuviin tauteihin. Vieläkin samainen vaihto-ohjelma toimii laajentuneena muihin maihin. Kuopion yliopistossa Vohlonen viritti myös yritysyhteistyötä. Kun isot ulkomaiset lääkeyritykset kaipasivat kustannushyötyanalyysejä uusista lääkkeistä sosiaali- ja terveysministeriömme hintalautakunnan päätösten tueksi, Vohlonen koulutti joukon kuopiolaisopiskelijoita tekemään analyysejä lääketeollisuudelle.

Vaadin, että tutkijan työ pitää olla julkaisukelpoista, ja tutkijoilla on oikeus julkaista tutkimus. Lopulta koskaan ei tarvinnut käyttää veto-oikeutta.

Se loi pohjan, että lääketeollisuuden rahaa tuli yliopistolle. Vuonna yritys- ja kuntarahoitteista tutkimuksesta kiinnostui myös julkisen vallan hallinnoima organisaatio, Kuntaliiton pääasiallisesti omistama Efektia-yhtiö, jossa osakkaana oli myös Kuopion yliopisto. Vohlonen siirtyi sekä osa-aikaiseksi professoriksi että Efektian palvelukseen. Yritysfuusioiden kautta Efektiasta tuli osa mittavaa FCG-konsultointiyritystä.

Olen soveltanut sitä sairaanhoitopiireihin hyvällä tuloksella. Tällä hetkellä vastaavaa analyysiä tehdään suurelle sairaanhoitopiirille ja myös usea yksityinen terveyspalvelujen tuottaja käyttää sen henkilökunnalle koulutettua BEP-analyysiä.

Myös näissä koulutuksissa yliopisto ja FCG ovat tehneet kiinteää yhteistyötä. Vielä ne kiperät kysymykset.