House of s thai hieronta herttoniemi

house of s thai hieronta herttoniemi

Kun yritin löytää asiasta lisätietoja, ei ikkunassa annettu www-osoite kuitenkaan toiminut. Kiehtovin kyltti oli kuitenkin pieni lappunen, joka kertoi prätkäklubin sijainnista toimistorakennuksessa. Jinx Crow MC pitää majaansa rakennuksessa, mutta ainoa löytämäni tieto klubin olemassaolosta löytyi norjalaisesta www-osoitteesta.

Harrikoilla miehet ajavat, mutta muu toiminta jääkin sitten mysteeriksi. Erätori herätti minussakin asuvan pienen arkkitehdin. Jos aluetta halutaan kehittää ja pitää yllä sen ympäristöön sopeutuvaa luvun luonnetta, olisiko vaihtoehto purkaa ruma kolmikerroksinen toimistorakennus, rakentaa sen tilalle matala, selkeäsi uusi mutta muuta ostaria myötäilevä liiketila ja häätää liiketiloista toimistot? Erätorin seutu on hyvin säilynyttä luvun Helsinkiä, ja sen pikkukaupungin torikeskusta muistuttava asu ja toiminnallinen luonne olisi toki syytä säilyttää.

Älkää ihmeessä purkako sitä 3-kerroksista toimisto-osaa. Mutta elokuvateatteri pitäisi kyllä palauttaa korkeine auloineen ja mainoksineen ennalleen. Samoin leffateatterin mainospömpeli siinä ulko-oven edessä. Ja Valion baari, jonka sisäikkunoista näki leffateatterin aulaan, että osasi rynnätä leffaan ajoissa, jos oli ensin jo käynyt ostamassa lipun.

Siellä kerrotaan myös oikeasta Herttoniemen hyppyrimäestä Majavatien päässä. Nykyinen urheilukentän laidassa on vain surkea korvike.

Muoniovaara on tietenkin tehnyt Metallitalonkin jne mutta ennen kaikkea hän oli kai kuitenkin hertsikalainen niinkuin arkkitehtipoikansakin. Karkea puute on Elannon Rasti-baarin puuttuminen Hiihtomänetie Vain pirtelönjuonti veti joskus Valioon. Rastibaarin korvasi sitten joskus Helsingin työväen säästöpankki, jota sitäkään ei enää ole. Erätuvan paikalla oli Eräliha ennen keskikalja-aikaa.

Bussi oli 32 pitkään mutta Siilitien rakentamisen jälkeen torin ohitti myös bussi 34 joka vei perille Siilitielle. Kiva että tänne ilmestyi heti muitakin muistelijoita korjaamaan omia muistikuviani. Elannon talossa oli tosiaan Rasti-baarikin. Sehän oli kaikkien Elannon baarien tuotemerkki, eli ei mitenkään ainutlaatuista Hertsikassa. Sitä en muista oliko Erätupa ja Rastibaari rinnakkainkin vai peräkkäin samassa paikassa eli talon pohjoisnurkassa vai oliko tosiaan Erätupa ensin etelänurkassa.

Joskus Erätuvassa taisi olla tulipalokin. Itse en siellä käynyt, mutta talossamme asunut näyttelijäsuuruus Pentti Viljanen taisi käydä minunkin edestä. Eli mies, joka telkkarissakin valitti, miksi hän joutuu aina ovimieheksi kun Ajanmiehessä on alennusmyynti.

Mutta muistatko sinä aikaa, kun ei ollut vielä Hiihtomäentietä Mäyrätieltä etelään ja bussi kääntyi kaupunkiin mennessään Hiihtomäentieltä Majavatielle ja sieltä Susitielle. Susitien ja Karhutien risteyksessä oli kirjakauppa, josta ostimme kaikki koulukirjamme. Ja Susitien ja Susikujan välissä myös Elannon kauppa, niinkuin sitten Mäyrätie 2: Susitien ja Porvoontien risteyksessä oli kioski, jossa myytiin hyviä nekkuja. Ne liikeet menivät suunnilleen näin luoteiskulmasta lähtien, pitäjät suluissa: Taisi tosiaan olla aluksi laukkukauppa, myöhemmin Kemikaliokauppa Zina muistaakseni rouva Kurikka ,Levybaari rouva Ekman kts.

Herttora , posti , Niirasen Tanen suutari, Eräaitta oikea aarreaitta,rouva taisi asua Kettutie 4: Eräliha joskus, kulmassa Helsingfors Sparbanken, C. Gustafvson kukapa ei muistaisi kauppiaan Opelmossea, joka seisoi parkissa Eränkävijäntorilla , kulmassa Fazerin leipäkauppa, Nurmen kukkakauppa myöhemmin Rose Marie olisiko ollut ompelutarvikekauppa, elokuvateatteri Kino Herttua, Valion Baari, HBL, Murtovaaran parturiliike, Ordenin kenkäkauppa,kulmassa Radioliike Herttora Ekman.

Apulainen tuli aina tyylikkäänä pyykkipojat lahkeissa fillarilla töihin. Parturin ja kenkäkaupan järjestys saattoi olla päinvastainen. Kyllä ostoskeskus oli erittäin tyylikäs paikka alunperin, etenkin Valion Baari jessus kun se emäntä joutui koville paikallisen nuorison kanssa ja elokuvateatteri eräskin kaveri keksi poimia lipunpätkät roskakorista, liimata ne kantaosiin, silittää ja myydä niitä sitten harmailla markkinoilla.

Aika harvassa paikassa saattoi kuunnella uusia äänilevyjä luurista kuten levybaarissa. On minulla vielä muutama sieltä ostettu levykin jäljellä: Istanbul 78rpm sekä Preerian keltainen ruusu.

Parturijulkisivua vastapääätä oli Hokin talo, josta sai ainakin Pariisinleipiä ja pumppernikkeleitä. Suutarijulkisivua vastassa oli poliisien talo, Hiihtomäentie 38, jossa asui lähes koko Helsingin poliisikunta, johtoa myöten. Mitä nyt joku säveltäjäsuuruus joukossa. H-tie 40 oli lentäjien talo, eli Aeron talo, joka oli tietty täytetty lentäjillä. No 36 oli Elannon talo, ja se tarjosi Elannon koko repertuaarin meijeristä lähtien.

Elannon vieressä suunnilleen Erälihan ja Erätuvan paikalla oli paperikauppa Emma, joka menestyksen myötä muuttui Emmyksi mainoslaatikkoon korvattiin a y: Ja sitten oli tietysti Raken talo.

Tuohon aikaan rautakaupasta sai vielä rautaa. Rake olisi kaiketi kelvannut Spedellekin prototyypiksi. Ei todella pidä unohtaa myöskään nakkifakiiri Pena Tuomisen nakkikioskia, joka kyllä oli aivan ensimmäisten joukossa, eikä NakkiFatimaa ja kioskin liepeillä roikkunutta lehtimiehenalkua, joka sanan voimalla kykeni lumoamaan Fatiman ja illan päätteksi saattoi nauttia sämpylän ketsupilla -ilman nakkia.

Ihan nolottaa, etten itse muista noin hyvin. Ja ettei ole tullut pitkään aikaan katsottua tänne. Kiitos mielenkiintoisesta historiasta vasta vuotta Hertsikassa asuneelle.

Muistan kun ekankerran skidinä fillarilla ajoin Erätorin "ohi" väärin ja tuttu taksikuski pääsi kuittailemaan. Olisi mukavaa jos Erätorille liiketiloihin löytyisi rohkeita kauppiaita. Todella herkullista luettavaa entiselle hertsikalaiselle. Kansakoulu siinä Eränkävijäntorin laidalla tuli käytyä alkaen ja sitten oppikoulu Kettutiellä. Ikimuistoisia hetkiä tuli vietettyä kavereiden kanssa Valion baarissa ja monta hienoa leffaa katsottua ostarin teatterissa. Voi niitä aikoja, kun lähiöissäkin oli ensi-iltateattereita!

Tosta mainitusta levybaarista muistuu mieleen broidini, joka taisi viettää siellä enemmän aikaa kuin Hertsikan opparissa. Niitä vinyylejä on vieläkin mainio kuunnella. Siinä keskellä toria oli luvun lopussa - luvun alussa joka päivä pieni lehtikioski - sellainen, joka tuotiin paikalle aamulla.

Sitä hoiti varsinainen ystävällisyyshenkilö. Liki minkä tahansa suomalaisen tai ulkomaisen lehden saattoi tilata häneltä noudettavaksi, jos ei kuulunut laajaan vakiovalikoimaan. Broidin musafanituksen hän kruunasi toimittamalla paikalle aina Melody Makerin heti sen ilmestyttyä. Eikä broidi ollut ainoa, jolle se tuli tuohon kioskiin. Ja eikös siinä ostarin kulmassa, joka on lähinnä "kansakoulua" ollut tuolloin Fazerin myymälä.

Sinne mentiin aina välitunnilla salaa koulun pihalta lähteminen kun oli kielletty. Sämpylä maksoi penniä ja ihanan makea marenki suunnilleen saman. Se oli sitä aikaa, kun pikku Boston 10 savuketta maksoi 50 penniä ja kokoaski Kent: Silloin kun vielä Eränkävijäntorin liikenne kiersi torin vastapäivään ja busin 32 päättäri oli siellä: Hertsikassa vaikutti kaksi prätkäveljestä, joilla oli tapana kilpailla siitä, miten kovaa saattoi nousta Siilitieltä päin ja kaartaa torin mutkat.

Kerran taisi toinen yrittää vähän liikaa ja tömäytti päättärillä olleeseen bussiin - vai oliko tuo legendaa? Joka tapauksessa toisella oli jalka kipsissä, kun taas kerran oikein kovaa mutkat meni. Moinen prätkäily oli hyvinkin myös paikallisen poliisin tiedossa. Silloin poliisin toimisto oli Kivinokassa, ihan idyllisessä puutalossa.

Sieltä "mustamaija" tuli hyvinkin usein partioimaan Eränkävijäntorille saadakseen prätkähirmut kiinni. Uskoakseni onnistuivatkin joskus sakottamaan. Lupasin palata muistelemaan hertsikaa millaisena muistan sen sodan jälkeen. Kun tultiin kulosaareen raitiovaunulla,jonka tunnus oli KB ja kuljettiin noin 1.

Sillan ylityksen jälkeen kääntyi tie vasemmalle kivinokkaan ja siirtolapuutarhaan. Oikealle heti mutkassa oli ns. Puutarhan kesäelanto oli ns. Tässä talossa oli muuten ensimmäinen hertsikan terveysasema,josta käsin terveys-sisar Inga Melin huolehti silloisita hersikalaisista. Kulosaaren kartano on rakennuksineen entisellään. Kartanon vahtimestarina toimi siihen aikaan Jerkun perhe. Pyykkituvan kaivo on edelleen olemassa kivinokkaan mentäessä. Kivinokan ylivahtimestarina toimi Koivula niminen henkilö,he asuivat meren rannalla vastapäätä kaupunkia.

Poliisilaitos toimi entisessä kahvila majan tiloissa. Päällikkyystä vastasi komissaari Helminen,he asuivat samassa rakennuksessa kuin poliisikamari yksine putkineen sijaitsi. Poliiseja muistan olleen kolme. Hälyytyksen tullessa lähdettiin polkupyörilla liikkeelle. Poliisikammaria vastapäätä tien toisellapuolella oli hyvätasoinen uimaranta,jonka Paasivaaran markariinitehdas pilasi.

Uimarannan viereen puhkaistiin kallioon tunneli,jota pitkin tehdas sai Hollannista laivattua auringonkukkaöljyä tuotantoonsa. Kallion päällä oli huvila,jossa asui muistini mukaa veljekset Eda ja Tutte sukunimeä en muista. Öljysatamaan menevän tien varressa heidän kotiaan vastapäätä tien toisella puolella oli Stolhammarin kasvihuoneet ja puutarha. Saman tien varressa oli vanha työväentalo,joka purettiin pois markariinitehtaan alta.

Huviloita oli harvakseen tien kahtapuolen ennen öljysataman aluetta. Wihurin laivat ainakin toi öljyä Herttoniemen satamaan. Öljysatamaa vastapäätä mentäessä Hevossalmeen ja Santahaminaan oli ollut saha,jonka kaarihallin,radan vaunuineen muistan. Ennen siltaa tien vasemmalla puolella oli koulu,muistini mukaan ruotsinkielinen,mutta ensimmäinen luokka käytiin suomen kielellä. Opettajana oli Päivi Kivinen. Löytyykö linjoilta herttoniemen kansakoulun Vilma Saikun etisiä oppilaita,niin jatketaan muisteloja.

Hyvä Anonyymi, olipa hauskaa lukea muisteloita vanhasta kunnon Hertsikasta,muistuu mieleen monta mukavaa asiaa. Ensinnäkin Tuten ja Edan sukunimi on Wikholm, en tosin ole kuullut heistä mitään ja Vilma Saikku oli kylläkin siskoni opettaja vaikka olinkin samassa pikku koulussa samaan aikaan. Olisi muka muistella lapsuuden ja nuoruuden aikoja enemänkin.

Muuten Äimäläisen Vuokko oli minun kanssani samalla luokalla. Silloin hersika oli pieni nykyiseen verrattuna. Tunsimme lähes kaikki toisemme. Pieni oli myös koulumme kuten kauniisti sanoit. Oppilaansa koulu sai hersikan lisäksi vartiokylästä,marjaniemestä,tammelundista,deegeröstä ja kulosaaresta josta en ole ihan varma. Kuten varmaankin muistat oli koulun pihalla paljon pyöriä ja suksia seinäävasten pystyssä. Pitempimatkalaiset tulivat linja-autoilla ns. Tässä vähäinen autoliikenne jakautui myös tavallaan kahdeksi,oikealle tammelundin suuntaan ja suoraa vanhaa Porvoontietä vartikylän suuntaan.

Porvoontien oikeapuoli oli teollisuusaluetta ja vasen oli harvakseen asuttua. Koulutoverisi Vuokon kanssa kasvoimme samassa talossa lähes aikuisiksi. Toivottavasti saadaan lisää seuraa muitelemaan lapsuuttamme. Kioskilta koululle oli vajaa kilometri matkaa. Välille jäi taloja,joissa asui muistini mukaan ainakin Saharit,Sahlstenit,Mortensenin sisarukset,Wickholmit ja Tuutit.

Tuutti oli koulun pidetty ruokailusta vastaava hoitaja. Ruoka saatiin koulusta,mutta leipä ja maitopullo piti olla repussa mukana. Koululla oli kaksi luokkahuonetta,iso eteisaula ja alakerrassa keittiö ja ruokailutila. Lisäksi koulun jotajatar Vilma Saikku asui perheineen koulurakennuksessa. Koulun yläpiha oli oppilaita varten,alapihalla oli iso puutarha,joka oli Saikun hallinnassa.

Pihalla oli tyttöjen,poikien sekä opettajien vessat. Samassa rakennnuksessa oli myös iso puuvaja,joka usein täytettiin oppilaiden voimin.

Jään odottamaan lisää muistelijoita. Lopetan tähän,kun ei löytynyt ystäviä huistelemaan mennyttä onnellista aikaa lapsuudesta. Paljon jäi sanomatta,mutta muistelen niitä omassa mielessäni.

Kaiken sanotun voi sivujen pitäjä poistaa. Kiitos ja näkemiin lapsuuteni herttoniemi. Paljonpa tänne on tullut uutta juttua sen jälkeen kun itse täällä viimeksi kävin ja kirjoittelin. Vilma Saikun nimen muistan, vaikka en kovin hyvin hänen ulkonäköään. Perheemme muutti Mäyrätielle Mäyränlinnaan ja minä tietysti kansakouluun 2. Opettajana oli Riitta Laitakari. Kouun johtajaopettaja taisi olla Sonninen. Tuolta ajalta muistan mm. Ja sen että Herttoniemen kirjasto oli koulun yhteydessä.

Oppikoulun pääsykokeet pidettiin Kampissa Hämiksellä, missä toimi ns. Siellä ei sitten tarvinnut myöhemmin käydä kuin joulu- ja kevätjuhlassa, koska varsinainen koulunkäynti tapahtui Herttoniemen entisessä Kansakoulussa Hiihtäjäntiellä. Nykyisen nimensä "Herttoniemen yhteiskoulu" otti käyttöön vasta syksyllä uuden koulurakennuksen valmistuttua Kettutielle.

Moninaisia lapsuusmuistoja liittyy oppikouluyhdistyksen toimintaan. Juontajana oli tietysti Niilo Tarvajärvi, joka asui Ahmatiellä melkein kansakoulua vastapäätä. Tarvajärven poika Jaakko oli muistaakseni kansakoulussa pikkuveljeni luokalla.

Eli aloitti kansakoulunsa v. Niissä oppikouluyhdistyksen juhlissa muuten soitti aina Harri Bergström. Olihan oopperalaulaja Pentti Tuominen myös herttoniemeläinen.

Muita sen ajan julkkiksia Hertsikasta olivat Taata Sillanpää, Raninit, lausuja Yrjö Jyrinkoski, näyttelijä Pentti Viljanen joka TV-mainoksessa joutui aina avaamaan ovea kun Ajanmiehessä oli alennusmyynti Kaikkea tähän ei mahdu valitettavasti kirjoittamaan.

Omat tarinansa ansaitsisivat hyppyrimäki iltakilpailuineen, Saunalahden ensimmäiset jäät syksyisin, Mölylä, Paukkula, urheilukenttä luistinratoineen ja hiihtomajoineen, Hirvenpään maja jne. Ja olihan meillä kauppoja jo ennen Eränkävijäntorin ostariakin. Susitiellä Elanto, Karhutiellä kirjakauppa, Mäyrätien ja Hiihtomäentien kulmassa monta kauppaa jne.

Jatkan,siintä mihin lopetit elikä Karhutien kauppoihin. Mainitsit kijakaupan,jonka vieressä oli Maanvilijäin Maitokeskuksen maitokauppa sen Vieressä valintamyymälä K-kauppa kauppiaana Martti Santalahti.

Kaupassa oli iso liha ja Siirtomaa osato. Kalaa sai keäaikaa ostaa hänen autotalliin rakentamaan vaatimattomaan kalakauppaan,joka oli varsinaisen kaupan takapihalla. K-kaupan vieressä oli Hallikaisen parturi ja kampaamo,sen vieressä pieni kodinkoneliike nimeltään muitaakseni Herttora. Elannon viehättävät myyjättäret asuivat myymälän yläpuolella,joka aiheutti pojissa pientä liikehdintää.

Elannon jälkeen Susitiellä oli pieni kukkakauppa ja toinen parturiliike. Herttoniemen kansakoulusta minunaikaiset oppilaat pyrkivät Kulosaaren yhteiskouluun,jossa pidettiin myös pääsykokeet. Koulun rehtorina muistan olleen Erkki Kansanahon,josta myöhemmin Tuli piispa Tampereelle.

Kansakoulun aikaisia opettajia,joita ei viellä ole mainittu muistan käsityönopettajat Peltosen ja Rapakon.

Vilma Saikun muistan hyvin toimeliaana opettajana ja muutenkin henkilönä,joka toimi mm. Martoista haluan viellä manita kaksi nimeä Anna Väisäsen ja rva. Tämä tälläkertaa jatketaan myöhemin mainitsemistasi hyppyrimäestä ym. Tässähän tulee kohta vahingossa kerrottua omakin nimensä, vaikka ei ole tarkoitus. Ja eikös sekin maitokauppa Mäenlaskijantien ja Hiihtomäentien kulmassa ollut Maanviljelijäin Maitokeskuksen?

Meidän perheemme käytti kumminkin Mäyrätien alussa olevaa pikku Elantoa. Sen vieressä oli lihakauppa ja sen vieressä puolet isompi Gustafssonin sekatavara- eli siirtomaatavarakauppa ja hännänhuippuna apteekki, joka myöhemmin siirtyi Hiihtomäentien ja Majavatien kulmaan ja antoi tilaa pienelle kukkakaupalle tai pienelle pyöräliikkeelle tai pienelle huonekaluliikkeelle.

Pesin sitä aina pelkällä vedellä ilman mitään shampoota tai saippuaa, ettei silmiä kirveltäisi. Ja yleensä tukkaani leikkasi oma isäni, joka ei sitä moittinut. Ja että Herttora olisi ollut TV-ja radioliike siellä Eränkävijäntorin ostarissa. Toinen isompi TV-liike tuli sitten Hiihtäjäntien ostariin nimeltä Metrovisio.

Mutta myöhemmin molemmat siirtyivät Hiihtomäentielle. Majavatien ja Susitien kulmassa oli myös iso HOK. Kyllä meidänkin talosta isot pojat kävivät Kulosaaren yhteiskoulussa.

Koulun "pihamaalla" oli hieno urheilukenttä, jonka punainen tiilimurskarata metriä ja nurmikenttä herättivät kateutta herttoniemeläisissä. Kun meillä oli vain hiekkakenttä ja musta hiilimurskarata m. Sitä kenttää rakennettaessahan löytyi mammutin luu, joka on tällä hetkellä Eläinmuseossa. Kulosaaren kentällä meidän talon aktiiviset isät järkkäsivät kerran urheilukilpailun talon lapsille.

Itse voitin sarjassani m juoksun ja olin siitä kovasti pollea. Herttoniemi kuului siihen aikaan Malmin seurakuntaan. Ja se pyolestaan Tampereen hiippakuntaan. Ja Herttoniemen uuden kirkon kävi vihkimässä piispa Gulin. Ensimmäiseksi kirkkoherraksi ryhtyi Lauri Huovinen.

Hän oli sitä ennen Malmin kirkkoherrana, jos oikein muistan. Mutta kyllä hänen oma poikansakin oli lentokoneinsinööri. Ja olihan rva Karhumäki läheistä sukua minullekin. Vastaan heti,kun viellä uskon jotain muistavani nuoruudestamme. Pajunen Oy näin olen muistavinani. Lähellä vanhaa kansakoulua Hiihtomäentien kaartaessa oikealle oli lihakauppa.

Tämä kauuppa oli nimeltään Eräliha kauppiaana Reino Vihersalo. Myöhemmin kauppa muutti Erätorille ja kauppiaana aloitti Matti Vainio,joka myöhemmin muutti Pukinmäkeen.

Tämä kaupoista,olihan niitä jo silloin 50 luvulla asukaslukuun nähden riittävästi. Minun lapsuuteni ajoittui Herttoniemessä luvuille. Kerroit muuttaneesi Herttoniemeen v. Minä muutin samana vuonna Santahaminaan,jossa asuin 11 kk. Erälihan tuleva kauppias Vainio,oli armeijakavereitani. Kaveruutta kesti hänen poismenoonsa asti. Vuonna 61 muutin Pihlajamäkeen,joka oli uusi asumalähiö. Tämä tässävaiheessa,palaan myöhemmin muistelemaan lapsuuteni harrastuksia ja leikkejä luvun Herttoniemessä.

Odotan mielenkiinnolla Sinun muistojasi omasta lapsuudestasi luvulta. Uskon,että jossain vaiheessa olemme tavanneet toisemme.

Meitä taitaa olla täällä aika montakin anonyymiä. Perheemme johon kuului myös mainitsemasi rva Karhumäki muutti Hertsikkaan jo v. Olen juuri sitä ikäpolvea josta Inari Krohn kertoo kirjassaan "Muusa kirjahyllyssä" Ja oppikoulussa olin jopa samalla luokalla sen pojan kanssa, jonka Inari sanoo olleen hänen ensi ihastuksensa kansakoulun alaluokilla.

Herttoniemen kirkon rakentamista ja jo sitä ennen Hiihtomäentien jatkamista etelään kohti nykyistä Herttoniemen metroasemaa. Silloin kun muutimme Mäyrätielle, bussi 32 kääntyi Porvoonväylältä Herttoniemeen Susitien kohdalla.

Susitie jatkui alas Porvoontielle nykyiselle Itäväylälle asti. Ja Hiihtomäentie päättyi etelässä Hiihtomäentie Tässä tuli jo kerrottua niin paljon itsestänikin, että tutut varmaan jo tunnistivat, mutta jätän nyt silti nimeni sanomatta.

Hiihtoladuilla varmaan kohtasimme, jos harrastit hiihtoa. Ja hänen äitinsä asui edelleen silloin luvulla siellä. Me minä ja veljeni olimme tämän perheen poikien parhaita kavereita ja kävimme harva se päivä heidän mummulassaan Aarnikassa ikäänkuin se olisi ollut meidänkin mummula. Aarnikan hyppyrimäki muuten on suurin hyppyri josta koskaan olen hypännyt tavallisilla suksilla. Herttoniemen mäki oli minulle ihan liian suuri ja siihen olisi pitänyt hankkia mäkisuksetkin.

Mäenlasku kyllä kiinnosti kuten kaikkia hersikalaispoikia siihen aikaan. Aarnikka on siis nykyinen Pihlajamäki. Aarnikka nimeä en muista kuulleeni Pihlajamäestä puhuttaessa,vaikka ole syntyperäinen Helsinkiläinen. Osaatko paikallistaa silloisen hyppyrimäen tämänpäivän Pihlajamäelle,ennen sinne muuttoamme en tuntenut hyvin koko aluetta.

Pihlajamäeltä jouduimme muuttamaan työnitakia v. Kerroit lapsena seuranneesi Herttoniemen kirkon rakentamista,myös minä seurasin ja odotin sen valmistumista. Halusin tulla vihityksi silloisessa kotikirkossani. Kirkon täyttäessä 50vuotta v. Pastori Rolf Pesonen vihki meidät sen vihkiryijyn päällä toisena parina.

Karhumäki oli martoissa käydessään solminut. Kerroit,että harrastit lapsena hiihtoa,niinhän se oli meidän senaikaiset harrastukset talvella hiihto,mäenlasku ja luistelu. Hirvenpään majalla olen pokannut hiihdosta useamman lusikan ja lautasen. Herttoniemen hyppyrimäki tuli myös tutuksi,sieltä hypättin kaverin suksilla useampi poika vuorotelen. Kulosaaren urheilukentällä pelattiin puolitosissaan jääpalloa.

Jääkiekkoa en muista,että siihenaikaan olisimme pelanneet. Partioon ja kesäharrastuksiin palaan myöhemmin. Pihlajamäki-nimi on kuulemma keksitty vasta v kts. Väitän, että niitä oli paljon kauemmin kuin 2. Hyppyrimäestä on varmaan alastulorinne ja ylämäen puurungon betoniperustukset edelleen jäljellä.

Se oli mäen korkeimmalla kohdalla Maasälväntien päässä ja laskeutui pohjoiseen Malmille päin. Sinä olet selvästikin hieman vanhempaa ikäpolvea kuin minä, jos olit menossa naimisiin heti uudessa Herttoniemen kirkossa.

Minä olin silloin vielä siinä iässä, että kiinnosti kerätä dynamiittilankaa eli "dynistä" työmaalta räjäytysten jälkeen. Siitä langasta sitten punottiin avaimenperiä Luistinratoja oli Hirvitien ja Porvoontien välissä sekä Herttoniemen urheilukentällä. Melko varhaisessa vaiheessa sinne tuli myös jääkiekkokaukalo. Alkutalvesta tuli luisteltua myös luonnonjäällä Saunalahdella. Ja jonain talvena luistelimme jopa Vantaanjoen suuhun yli koko Vanhankaupunginlahden.

Partiossa kävimme kolkkapoikina Paavo Hiltusen johtamassa Polunpolkijat-lippukunnassa, joka kokoontui Susitien alkupäässä olevan talon kerhohuoneessa. Polunpolkijat oli aika lailla uskonnollisväritteinen partio. Tärkeä osa toimintaa oli joka sunnuntainen aamuvartio, jonka Hiltunen piti yleensä itse, ja joka vastasi ihan pyhäkoulua. Sen rinnalle kai siitä syystä perustettiin myös Portimonpojat niminen lippukunta kokoontuiko Portimonpolulla Yksi mieleenpainunut leikkipaikka oli Herttoniemen kirkon eteläpuolella oleva monttu, missä talvisin oli hyvä liukumäki.

Paikka tuli kuuluisaksi viime syksynä ferrosyanidilöydöksestä http: Haluan aluksi kiittää Sinua osoitteesta,jonka avulla pääsin palaamaan Pihlajamäen Aanikan historiaan ja nykypäivään. Paljon oli eletyt vuosikummenet huuhtoneet asioita pois mielestä.

Paljon oli tuttua asiaa,mutta enemmän uutta. Palataan Herttonieeen ja partioon. Lippukunta Polunpolkijat oli hovioikeudenneuvos Paavo Hiltusen perustama. Kuten muistit oli Paavo syvästi uskonnollismielinen mielinen,joka leimasi alusta-alkaen lippukunnan toimintaa. Oliko heissä sinulle ketään tuttua? Mielestäni meillä oli paljon erillaista toimintaa mm.

Yrjön päiväraatit jäivät vahvasti mieleen. Muistan paukuttaneeni rumpua joukkomme kulkueen kärjessä. Kokoonnuimme kerran viikossa susitien kolollamme. Paavolla oli tapana kutsua meitä usein vieraakseen kotiinsa,jossa Vuoko rouva meitä kestitsi.

Minulle jäi pelkästään mielyttäviä muistoja näiltä ajoilta. Uskallan sanoa,että saatiin kivijalka myös tulevalle elämällemme. Armeija ja aikainen avioliittoni katkaisi partiotoimintani,sekä muutto sinne Pihlajamäkeen.

Yritin löytää tietoja Polunpolkijoiden myöhemmistä ajoista,mutta en siinä onnistunut. Onko lippukunta lopetettu ja koska? Sinulta varmaankin saan tämän puuttuvan tiedon. Kesien pyöräretkiin ja mm. Polunpolkijoista ei ole jäänyt mieleen mitään muita nimiä kuin Paavo Hiltunen.

Osallistuin lippukunnan toimintaan vain kolkkapoikana. Sen Susitiellä olleen "kolon" muistan kyllä hyvin, samoin Yrjönpäivän paraatit, Porvooseen isien autoilla tekemämme retken ja lähiseudulle tehdyt retket, missä paistettiin nuotiolla makkaraa. Vartionjohtajana meillä oli muistaakseni joku parikymppinen tyttö. Tai sellainen on mielikuva. Merkkisuorituksia varten hankittiin Kolkkapojan kirja jonka oli toimittanut Osmo Vesikansa. Paavo Hiltunen ilmeisesti vaikuttaa edelleen keskuudessamme.

Uimaranta sijaitsi vanhaa poliikamaria ja siirtolapuutarhaa vastapäätä tien toisella puolella. Ranta oli hiekkainen ja puhdasvetinen. Kaupunki oli palkannut uimaopettajan rannalle muistaakseni koko kesän ajaksi. Rannalla oli kaksi laituria,toisen edessä oli kääntölaituri en muista oliko radan pituus 25 vai 50 matriä,toinen oli varustettu hyppylaudalla.

Uimaopetusta annettiin ja oppilaita riitti. Syksyllä oli hiljaista kun kesäviettäjät palasivat kaupunkiin. Saimme suorittaa uimamaisterin tutkinnon ja siintä merkiksi sai uimapukuun arvosta kertovan merkin.

Tutkintoon kuului ainakin hengenpeastus,tekohengitys,pituus ja syväsukellus uintimatkan pituutta en muista. Tottakai todistus ja laakeriseppele kuului myös asiaan. Muistan tapauksen,jossa opettaja Vilma Saikun Pentti poika yritti pituus-sukellusta ja oli vähällä hukkua.

Rannalla annettiin ensiapu ja ambulanssissa lopullinen virvoitus. Viereiseltä kesäsaunalta on myös muisto,jossa me pojat sukellettiin vaatekoppien avaimia pohjasta. Tapana oli kuten nykyisinkin laittaa avain nilkkaan. Sukellus laiturilta löysä kumilenkki nilkassa ja avain pohjassa.

Nimellä Lea,jos viellä olet seurannut näitä muisteloja,niin palautuuko Sinun mieleen Herkko niminen poika,jolla oli vaikeuksia kävelyn kanssa ja muistatko Monnin Martan?

Täällä se vuonna Hertsikkaan muuttanut anonyymi. En koskaan käynyt Herttoniemessä uimassa, koska perheemme oli aina kaikki kesät maaseudulla. Ja jos syyskuussa oli vielä uimakelejä, pyöräilimme aina Marjaniemen uimarantaan tai myöhemmin Laajasaloon.

Punaisen poliisikamarin siinä Naurissalmen sillankupeessa muistan hyvin. Samoin vastapäätä olleen kesäsaunan, joka rupesi tekemään businesta avantouimalanakin ja pystytti katolleen ison kilven "Terveyslähde". Ei kestänyt kauaa kun Kulosaaren puolelle Naurissalmen rantaan nousi toisen saunarakennuksen katolle kilpi "Avanto-uintia, Terveys ei lähde" Avantosodasta näyttää löytyvän netistä tarkempikin tarina http: Hyppy uimarannalta ja avannosta vanhan hyppyrimäen kalliolle.

Muistatko koskaan törmänneesi kallionrinteessä olevaan suurehkoon onkaloon,joka meidän poikien kieleessä oli luola. Aukko luolaan oli varsin pieni,sisään pääsi vain pujottamalla itsensä onkalon suulle ja siintä pudottamalla. Ulös tultaessa oli luonto muokannut kallioon portaat. Olostulo oli helpompi kuin sisään meno. Muistan kerran vahingon olleen lähellä. Meillä oli filmiä,jota polttolasin kanssa "prendattiin". Filmi tietysti syttyi palamaan ja putosi ns.

Vahinko oli lähellä,mutta siintä selvittiin kunnialla. Pojista joku oli kertonut tästä kotonaan,joka merkitsi meille kaikille "tukkapöllyä". Kalliolta Sauna ja Vanhankaupunginlahdelle,katsomaan lintujen paljoutta ja pesimistä. Meillä jokaisella oli omat havaintovihkot,johon tehtiin tarkkoja muistiinpanoja nimistä ja pesinnästä munista ym.

Sadepäivinä verrattiin vihkojamme ja teimme omia arvioitamme nähdystämme. Jos nämä muistelot kiinnostaa,niin jatketaan sen aikaisilla leikeillä,jossa mukana oli myös tytöt.

Ensimmäinen ja lähes viimeinen tupakka. Asuin v Karhulinnan korttelissa joka sijaitsee Karhutie sekä Susitie välissä. Karhulinnan pihalla sijaitsi yleinen sauna jossa Jyrinkoskikin esitteli runojaan liikuttuneessa tilassa. Talossamme toimiteetiin Herttoniemen Sanomia. Santalahden ja Parturin lisäksi oli Einosen radioliike josta ostimme ensimmäisen Tv: Trattoria baari sijaitsi susitien ja Karhutien risteyksessä.

Risteyksen toisella puolella oli pankki jonka seinässä on vieläkin kaiverrettuna hylje. Vastapäätä pankkia oli Unholan kangaskauppa sekä kukkakauppa ja suutari. Kummassa oli myöhemmin mainitsemasi Baari oikealla vaiko vasemmalla puolella tultaessa Porvoon tieltäpäin?

Mitä siinä on tänään? Paikka on pieni, mutta tunnelmallinen. Hieroja puhui hyvin englantia ja oli erittäin ystävällinen. Otin selkä-niska hieronnan, joka auttoi hyvin minun jumissa oleviin lihaksiin.

Thai-hieronta voi tuntua toisille kivuliaammalta kuin normaali hieronta, mutta hieronnan jälkeen koko kroppa tuntuu rentoutuneelta: Ajanvaraus onnistuu soittamalla tai tekstiviestitse. Kävin Thai avupressure massage: Olen harrastanut melko paljon liikuntaa, mutta lihakset jumiutuvat silti.

Hieroja löysi heti kipeät kohdat ja osasi hieroa niin, että jo ensimmäisen kerran jälkeen oli paljon paremmassa kunnossa. Akuhieronta sattuujonkon verran, mutta se myös auttaa. Tämä on hyvin pieni paikka, mutta oikein siisti ja miellyttävä. Oletko yrityksen omistaja tai johtaja?

Ota profiili haltuusi maksutta, niin voit muun muassa vastata arvosteluihin ja päivittää profiilia. Evästeiden avulla TripAdvisor parantaa käyttäjäkokemuksia. Lue lisää tai muuta asetuksia. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Helsinki Helsingin matkailu Helsingin hotellit Aamiaismajoitus Helsingissä Lentoja Helsinkiin Helsingin ravintolat Nähtävää ja koettavaa Helsingissä Valokuvia Helsingistä Helsingin kartta Kaikki Helsingin hotellit Helsingin hotellitarjoukset Viime hetken hotelleja Helsingissä Hotellityypin mukaan Helsingin liikehotellit Helsingin perhehotellit Ekohotellit kohteessa Helsinki Helsingin romanttiset hotellit Hinta-laatusuhteeltaan parhaat hotellit Helsingissä Helsinki: Kaikki tallentamasi paikat löytyvät täältä Omat matkat -osiosta.

Kirjaudu sisään , niin saat matkapäivityksiä ja voit lähettää viestejä muille matkailijoille. The Oriental Thai Hieronta Klinikka.

: House of s thai hieronta herttoniemi

House of s thai hieronta herttoniemi Suomalainen escort escort girl finland
House of s thai hieronta herttoniemi 854
Suomi treffit kirjaudu helsinki gay escort Jään odottamaan lisää muistelijoita. Supposing there are two winning cards, the two winners will share half the prize money. Minulle jäi pelkästään mielyttäviä muistoja näiltä ajoilta. Mitä siinä on tänään? Sinne mentiin aina välitunnilla salaa koulun pihalta lähteminen kun oli kielletty. Kulosaaren urheilukentällä pelattiin puolitosissaan jääpalloa.
I would be nothing without it. Your email address will not be published. If you are below this age, you are prohibited to play. Meidän perheemme käytti kumminkin Mäyrätien alussa olevaa pikku Elantoa. Kiitokset reportaasista Vuodet Hertsikassa asunutta ja Erätorin ohi joka päivä koulumatkansa kulkenutta tällaisen blogin näkeminen ilahduttaa. Pajunen Oy näin olen muistavinani. On minulla vielä muutama sieltä ostettu levykin jäljellä:

Koitan muistella alkaen luoteiskulmasta: Laukkuliike, Levybaari, taloustavaroita myynyt liike, posti, suutari, C. Paremmin muistavat voivat kertoa liikkeiden nimet. Ja saattaa tuosta listalta puuttuakin kauppoja. Gustaffsonilla kumminkin myytiin hyviä neekerinpusuja, joita kävin aina koulun ruokatunnilla ostamassa. Ja Erätorin laidassa ostaria vastapäätä Raken rautakauppa. Erätori oli muuten nimeltään Eränkävijän tori.

Sen keskellä oli parkkipaikkoja, taksiasema ja jalkakäytävä, jolla ulkomainostorni. Torin laidassa kansakoulun vieressä oli puhelinkioski. Autot kiersivät torin vastapäivään. Eli Hiihtomäentietä ei saanut ajaa etelästä pohjoiseen kuin kiertämällä torin kohdalla pienen lenkin. Parhaiten Erätorille pääsee keskustasta metrolla. Herttoniemen aseman Vanhan Herttoniemen puolelta lähtee bussi 80 kohti Erätoria.

Pysäkki on aivan ostarin vieressä, niin kuin palatessakin. Mutta ennen sieltä pääsi suoraan Rautatientorille. Bussin numero taisi muuttua Vai olisiko ollut silloin kun postinumerot otettiin käyttöön ja Herttoniemi sai numeron 80?

Erätori koostuu kolmikerroksisesta toimistorakennuksesta ja yksikerroksisesta liikerakennuksesta. Liikerakennuksessa Kettutien ja Erätorin puolella ei ole jäljellä kuin iso S-market, R-kioski, pankkiautomaatti ja marketin aulan maksuautomaatti, Pizzeria Foxy Bear ja yhtä liikehuoneistoa pimennettyine ikkunoineen hallitseva Rakennustarkastusyhdistys RTY.

Kun yritin löytää asiasta lisätietoja, ei ikkunassa annettu www-osoite kuitenkaan toiminut. Kiehtovin kyltti oli kuitenkin pieni lappunen, joka kertoi prätkäklubin sijainnista toimistorakennuksessa. Jinx Crow MC pitää majaansa rakennuksessa, mutta ainoa löytämäni tieto klubin olemassaolosta löytyi norjalaisesta www-osoitteesta. Harrikoilla miehet ajavat, mutta muu toiminta jääkin sitten mysteeriksi.

Erätori herätti minussakin asuvan pienen arkkitehdin. Jos aluetta halutaan kehittää ja pitää yllä sen ympäristöön sopeutuvaa luvun luonnetta, olisiko vaihtoehto purkaa ruma kolmikerroksinen toimistorakennus, rakentaa sen tilalle matala, selkeäsi uusi mutta muuta ostaria myötäilevä liiketila ja häätää liiketiloista toimistot? Erätorin seutu on hyvin säilynyttä luvun Helsinkiä, ja sen pikkukaupungin torikeskusta muistuttava asu ja toiminnallinen luonne olisi toki syytä säilyttää.

Älkää ihmeessä purkako sitä 3-kerroksista toimisto-osaa. Mutta elokuvateatteri pitäisi kyllä palauttaa korkeine auloineen ja mainoksineen ennalleen. Samoin leffateatterin mainospömpeli siinä ulko-oven edessä. Ja Valion baari, jonka sisäikkunoista näki leffateatterin aulaan, että osasi rynnätä leffaan ajoissa, jos oli ensin jo käynyt ostamassa lipun. Siellä kerrotaan myös oikeasta Herttoniemen hyppyrimäestä Majavatien päässä. Nykyinen urheilukentän laidassa on vain surkea korvike. Muoniovaara on tietenkin tehnyt Metallitalonkin jne mutta ennen kaikkea hän oli kai kuitenkin hertsikalainen niinkuin arkkitehtipoikansakin.

Karkea puute on Elannon Rasti-baarin puuttuminen Hiihtomänetie Vain pirtelönjuonti veti joskus Valioon. Rastibaarin korvasi sitten joskus Helsingin työväen säästöpankki, jota sitäkään ei enää ole. Erätuvan paikalla oli Eräliha ennen keskikalja-aikaa. Bussi oli 32 pitkään mutta Siilitien rakentamisen jälkeen torin ohitti myös bussi 34 joka vei perille Siilitielle. Kiva että tänne ilmestyi heti muitakin muistelijoita korjaamaan omia muistikuviani.

Elannon talossa oli tosiaan Rasti-baarikin. Sehän oli kaikkien Elannon baarien tuotemerkki, eli ei mitenkään ainutlaatuista Hertsikassa. Sitä en muista oliko Erätupa ja Rastibaari rinnakkainkin vai peräkkäin samassa paikassa eli talon pohjoisnurkassa vai oliko tosiaan Erätupa ensin etelänurkassa.

Joskus Erätuvassa taisi olla tulipalokin. Itse en siellä käynyt, mutta talossamme asunut näyttelijäsuuruus Pentti Viljanen taisi käydä minunkin edestä. Eli mies, joka telkkarissakin valitti, miksi hän joutuu aina ovimieheksi kun Ajanmiehessä on alennusmyynti. Mutta muistatko sinä aikaa, kun ei ollut vielä Hiihtomäentietä Mäyrätieltä etelään ja bussi kääntyi kaupunkiin mennessään Hiihtomäentieltä Majavatielle ja sieltä Susitielle.

Susitien ja Karhutien risteyksessä oli kirjakauppa, josta ostimme kaikki koulukirjamme. Ja Susitien ja Susikujan välissä myös Elannon kauppa, niinkuin sitten Mäyrätie 2: Susitien ja Porvoontien risteyksessä oli kioski, jossa myytiin hyviä nekkuja.

Ne liikeet menivät suunnilleen näin luoteiskulmasta lähtien, pitäjät suluissa: Taisi tosiaan olla aluksi laukkukauppa, myöhemmin Kemikaliokauppa Zina muistaakseni rouva Kurikka ,Levybaari rouva Ekman kts. Herttora , posti , Niirasen Tanen suutari, Eräaitta oikea aarreaitta,rouva taisi asua Kettutie 4: Eräliha joskus, kulmassa Helsingfors Sparbanken, C.

Gustafvson kukapa ei muistaisi kauppiaan Opelmossea, joka seisoi parkissa Eränkävijäntorilla , kulmassa Fazerin leipäkauppa, Nurmen kukkakauppa myöhemmin Rose Marie olisiko ollut ompelutarvikekauppa, elokuvateatteri Kino Herttua, Valion Baari, HBL, Murtovaaran parturiliike, Ordenin kenkäkauppa,kulmassa Radioliike Herttora Ekman. Apulainen tuli aina tyylikkäänä pyykkipojat lahkeissa fillarilla töihin. Parturin ja kenkäkaupan järjestys saattoi olla päinvastainen.

Kyllä ostoskeskus oli erittäin tyylikäs paikka alunperin, etenkin Valion Baari jessus kun se emäntä joutui koville paikallisen nuorison kanssa ja elokuvateatteri eräskin kaveri keksi poimia lipunpätkät roskakorista, liimata ne kantaosiin, silittää ja myydä niitä sitten harmailla markkinoilla.

Aika harvassa paikassa saattoi kuunnella uusia äänilevyjä luurista kuten levybaarissa. On minulla vielä muutama sieltä ostettu levykin jäljellä: Istanbul 78rpm sekä Preerian keltainen ruusu. Parturijulkisivua vastapääätä oli Hokin talo, josta sai ainakin Pariisinleipiä ja pumppernikkeleitä. Suutarijulkisivua vastassa oli poliisien talo, Hiihtomäentie 38, jossa asui lähes koko Helsingin poliisikunta, johtoa myöten. Mitä nyt joku säveltäjäsuuruus joukossa.

H-tie 40 oli lentäjien talo, eli Aeron talo, joka oli tietty täytetty lentäjillä. No 36 oli Elannon talo, ja se tarjosi Elannon koko repertuaarin meijeristä lähtien. Elannon vieressä suunnilleen Erälihan ja Erätuvan paikalla oli paperikauppa Emma, joka menestyksen myötä muuttui Emmyksi mainoslaatikkoon korvattiin a y: Ja sitten oli tietysti Raken talo.

Tuohon aikaan rautakaupasta sai vielä rautaa. Rake olisi kaiketi kelvannut Spedellekin prototyypiksi. Ei todella pidä unohtaa myöskään nakkifakiiri Pena Tuomisen nakkikioskia, joka kyllä oli aivan ensimmäisten joukossa, eikä NakkiFatimaa ja kioskin liepeillä roikkunutta lehtimiehenalkua, joka sanan voimalla kykeni lumoamaan Fatiman ja illan päätteksi saattoi nauttia sämpylän ketsupilla -ilman nakkia.

Ihan nolottaa, etten itse muista noin hyvin. Ja ettei ole tullut pitkään aikaan katsottua tänne. Kiitos mielenkiintoisesta historiasta vasta vuotta Hertsikassa asuneelle.

Muistan kun ekankerran skidinä fillarilla ajoin Erätorin "ohi" väärin ja tuttu taksikuski pääsi kuittailemaan.

Olisi mukavaa jos Erätorille liiketiloihin löytyisi rohkeita kauppiaita. Todella herkullista luettavaa entiselle hertsikalaiselle. Kansakoulu siinä Eränkävijäntorin laidalla tuli käytyä alkaen ja sitten oppikoulu Kettutiellä. Ikimuistoisia hetkiä tuli vietettyä kavereiden kanssa Valion baarissa ja monta hienoa leffaa katsottua ostarin teatterissa.

Voi niitä aikoja, kun lähiöissäkin oli ensi-iltateattereita! Tosta mainitusta levybaarista muistuu mieleen broidini, joka taisi viettää siellä enemmän aikaa kuin Hertsikan opparissa. Niitä vinyylejä on vieläkin mainio kuunnella. Siinä keskellä toria oli luvun lopussa - luvun alussa joka päivä pieni lehtikioski - sellainen, joka tuotiin paikalle aamulla. Sitä hoiti varsinainen ystävällisyyshenkilö.

Liki minkä tahansa suomalaisen tai ulkomaisen lehden saattoi tilata häneltä noudettavaksi, jos ei kuulunut laajaan vakiovalikoimaan. Broidin musafanituksen hän kruunasi toimittamalla paikalle aina Melody Makerin heti sen ilmestyttyä. Eikä broidi ollut ainoa, jolle se tuli tuohon kioskiin.

Ja eikös siinä ostarin kulmassa, joka on lähinnä "kansakoulua" ollut tuolloin Fazerin myymälä. Sinne mentiin aina välitunnilla salaa koulun pihalta lähteminen kun oli kielletty. Sämpylä maksoi penniä ja ihanan makea marenki suunnilleen saman. Se oli sitä aikaa, kun pikku Boston 10 savuketta maksoi 50 penniä ja kokoaski Kent: Silloin kun vielä Eränkävijäntorin liikenne kiersi torin vastapäivään ja busin 32 päättäri oli siellä: Hertsikassa vaikutti kaksi prätkäveljestä, joilla oli tapana kilpailla siitä, miten kovaa saattoi nousta Siilitieltä päin ja kaartaa torin mutkat.

Kerran taisi toinen yrittää vähän liikaa ja tömäytti päättärillä olleeseen bussiin - vai oliko tuo legendaa? Joka tapauksessa toisella oli jalka kipsissä, kun taas kerran oikein kovaa mutkat meni. Moinen prätkäily oli hyvinkin myös paikallisen poliisin tiedossa. Silloin poliisin toimisto oli Kivinokassa, ihan idyllisessä puutalossa. Sieltä "mustamaija" tuli hyvinkin usein partioimaan Eränkävijäntorille saadakseen prätkähirmut kiinni.

Uskoakseni onnistuivatkin joskus sakottamaan. Lupasin palata muistelemaan hertsikaa millaisena muistan sen sodan jälkeen. Kun tultiin kulosaareen raitiovaunulla,jonka tunnus oli KB ja kuljettiin noin 1.

Sillan ylityksen jälkeen kääntyi tie vasemmalle kivinokkaan ja siirtolapuutarhaan. Oikealle heti mutkassa oli ns. Puutarhan kesäelanto oli ns.

Tässä talossa oli muuten ensimmäinen hertsikan terveysasema,josta käsin terveys-sisar Inga Melin huolehti silloisita hersikalaisista. Kulosaaren kartano on rakennuksineen entisellään. Kartanon vahtimestarina toimi siihen aikaan Jerkun perhe. Pyykkituvan kaivo on edelleen olemassa kivinokkaan mentäessä.

Kivinokan ylivahtimestarina toimi Koivula niminen henkilö,he asuivat meren rannalla vastapäätä kaupunkia. Poliisilaitos toimi entisessä kahvila majan tiloissa. Päällikkyystä vastasi komissaari Helminen,he asuivat samassa rakennuksessa kuin poliisikamari yksine putkineen sijaitsi. Poliiseja muistan olleen kolme. Hälyytyksen tullessa lähdettiin polkupyörilla liikkeelle. Poliisikammaria vastapäätä tien toisellapuolella oli hyvätasoinen uimaranta,jonka Paasivaaran markariinitehdas pilasi.

Uimarannan viereen puhkaistiin kallioon tunneli,jota pitkin tehdas sai Hollannista laivattua auringonkukkaöljyä tuotantoonsa. Kallion päällä oli huvila,jossa asui muistini mukaa veljekset Eda ja Tutte sukunimeä en muista.

Öljysatamaan menevän tien varressa heidän kotiaan vastapäätä tien toisella puolella oli Stolhammarin kasvihuoneet ja puutarha. Saman tien varressa oli vanha työväentalo,joka purettiin pois markariinitehtaan alta. Huviloita oli harvakseen tien kahtapuolen ennen öljysataman aluetta. Wihurin laivat ainakin toi öljyä Herttoniemen satamaan. Öljysatamaa vastapäätä mentäessä Hevossalmeen ja Santahaminaan oli ollut saha,jonka kaarihallin,radan vaunuineen muistan. Ennen siltaa tien vasemmalla puolella oli koulu,muistini mukaan ruotsinkielinen,mutta ensimmäinen luokka käytiin suomen kielellä.

Opettajana oli Päivi Kivinen. Löytyykö linjoilta herttoniemen kansakoulun Vilma Saikun etisiä oppilaita,niin jatketaan muisteloja. Hyvä Anonyymi, olipa hauskaa lukea muisteloita vanhasta kunnon Hertsikasta,muistuu mieleen monta mukavaa asiaa. Ensinnäkin Tuten ja Edan sukunimi on Wikholm, en tosin ole kuullut heistä mitään ja Vilma Saikku oli kylläkin siskoni opettaja vaikka olinkin samassa pikku koulussa samaan aikaan.

Olisi muka muistella lapsuuden ja nuoruuden aikoja enemänkin. Muuten Äimäläisen Vuokko oli minun kanssani samalla luokalla. Silloin hersika oli pieni nykyiseen verrattuna. Tunsimme lähes kaikki toisemme. Pieni oli myös koulumme kuten kauniisti sanoit. Oppilaansa koulu sai hersikan lisäksi vartiokylästä,marjaniemestä,tammelundista,deegeröstä ja kulosaaresta josta en ole ihan varma.

Kuten varmaankin muistat oli koulun pihalla paljon pyöriä ja suksia seinäävasten pystyssä. Pitempimatkalaiset tulivat linja-autoilla ns. Tässä vähäinen autoliikenne jakautui myös tavallaan kahdeksi,oikealle tammelundin suuntaan ja suoraa vanhaa Porvoontietä vartikylän suuntaan. Porvoontien oikeapuoli oli teollisuusaluetta ja vasen oli harvakseen asuttua.

Koulutoverisi Vuokon kanssa kasvoimme samassa talossa lähes aikuisiksi. Toivottavasti saadaan lisää seuraa muitelemaan lapsuuttamme. Kioskilta koululle oli vajaa kilometri matkaa. Välille jäi taloja,joissa asui muistini mukaan ainakin Saharit,Sahlstenit,Mortensenin sisarukset,Wickholmit ja Tuutit. Tuutti oli koulun pidetty ruokailusta vastaava hoitaja.

Ruoka saatiin koulusta,mutta leipä ja maitopullo piti olla repussa mukana. Koululla oli kaksi luokkahuonetta,iso eteisaula ja alakerrassa keittiö ja ruokailutila. Lisäksi koulun jotajatar Vilma Saikku asui perheineen koulurakennuksessa. Koulun yläpiha oli oppilaita varten,alapihalla oli iso puutarha,joka oli Saikun hallinnassa. Pihalla oli tyttöjen,poikien sekä opettajien vessat.

Samassa rakennnuksessa oli myös iso puuvaja,joka usein täytettiin oppilaiden voimin. Jään odottamaan lisää muistelijoita. Lopetan tähän,kun ei löytynyt ystäviä huistelemaan mennyttä onnellista aikaa lapsuudesta. Paljon jäi sanomatta,mutta muistelen niitä omassa mielessäni. Kaiken sanotun voi sivujen pitäjä poistaa.

Kiitos ja näkemiin lapsuuteni herttoniemi. Paljonpa tänne on tullut uutta juttua sen jälkeen kun itse täällä viimeksi kävin ja kirjoittelin. Vilma Saikun nimen muistan, vaikka en kovin hyvin hänen ulkonäköään.

Perheemme muutti Mäyrätielle Mäyränlinnaan ja minä tietysti kansakouluun 2. Opettajana oli Riitta Laitakari. Kouun johtajaopettaja taisi olla Sonninen. Tuolta ajalta muistan mm. Ja sen että Herttoniemen kirjasto oli koulun yhteydessä. Oppikoulun pääsykokeet pidettiin Kampissa Hämiksellä, missä toimi ns. Siellä ei sitten tarvinnut myöhemmin käydä kuin joulu- ja kevätjuhlassa, koska varsinainen koulunkäynti tapahtui Herttoniemen entisessä Kansakoulussa Hiihtäjäntiellä.

Nykyisen nimensä "Herttoniemen yhteiskoulu" otti käyttöön vasta syksyllä uuden koulurakennuksen valmistuttua Kettutielle. Moninaisia lapsuusmuistoja liittyy oppikouluyhdistyksen toimintaan. Juontajana oli tietysti Niilo Tarvajärvi, joka asui Ahmatiellä melkein kansakoulua vastapäätä. Tarvajärven poika Jaakko oli muistaakseni kansakoulussa pikkuveljeni luokalla. Eli aloitti kansakoulunsa v.

Niissä oppikouluyhdistyksen juhlissa muuten soitti aina Harri Bergström. Olihan oopperalaulaja Pentti Tuominen myös herttoniemeläinen. Muita sen ajan julkkiksia Hertsikasta olivat Taata Sillanpää, Raninit, lausuja Yrjö Jyrinkoski, näyttelijä Pentti Viljanen joka TV-mainoksessa joutui aina avaamaan ovea kun Ajanmiehessä oli alennusmyynti Kaikkea tähän ei mahdu valitettavasti kirjoittamaan.

Omat tarinansa ansaitsisivat hyppyrimäki iltakilpailuineen, Saunalahden ensimmäiset jäät syksyisin, Mölylä, Paukkula, urheilukenttä luistinratoineen ja hiihtomajoineen, Hirvenpään maja jne. Ja olihan meillä kauppoja jo ennen Eränkävijäntorin ostariakin.

Susitiellä Elanto, Karhutiellä kirjakauppa, Mäyrätien ja Hiihtomäentien kulmassa monta kauppaa jne. Jatkan,siintä mihin lopetit elikä Karhutien kauppoihin. Mainitsit kijakaupan,jonka vieressä oli Maanvilijäin Maitokeskuksen maitokauppa sen Vieressä valintamyymälä K-kauppa kauppiaana Martti Santalahti.

Kaupassa oli iso liha ja Siirtomaa osato. Kalaa sai keäaikaa ostaa hänen autotalliin rakentamaan vaatimattomaan kalakauppaan,joka oli varsinaisen kaupan takapihalla. K-kaupan vieressä oli Hallikaisen parturi ja kampaamo,sen vieressä pieni kodinkoneliike nimeltään muitaakseni Herttora. Elannon viehättävät myyjättäret asuivat myymälän yläpuolella,joka aiheutti pojissa pientä liikehdintää.

Elannon jälkeen Susitiellä oli pieni kukkakauppa ja toinen parturiliike. Herttoniemen kansakoulusta minunaikaiset oppilaat pyrkivät Kulosaaren yhteiskouluun,jossa pidettiin myös pääsykokeet. Koulun rehtorina muistan olleen Erkki Kansanahon,josta myöhemmin Tuli piispa Tampereelle. Kansakoulun aikaisia opettajia,joita ei viellä ole mainittu muistan käsityönopettajat Peltosen ja Rapakon. Vilma Saikun muistan hyvin toimeliaana opettajana ja muutenkin henkilönä,joka toimi mm.

Martoista haluan viellä manita kaksi nimeä Anna Väisäsen ja rva. Tämä tälläkertaa jatketaan myöhemin mainitsemistasi hyppyrimäestä ym. Tässähän tulee kohta vahingossa kerrottua omakin nimensä, vaikka ei ole tarkoitus.

Ja eikös sekin maitokauppa Mäenlaskijantien ja Hiihtomäentien kulmassa ollut Maanviljelijäin Maitokeskuksen? Meidän perheemme käytti kumminkin Mäyrätien alussa olevaa pikku Elantoa. Sen vieressä oli lihakauppa ja sen vieressä puolet isompi Gustafssonin sekatavara- eli siirtomaatavarakauppa ja hännänhuippuna apteekki, joka myöhemmin siirtyi Hiihtomäentien ja Majavatien kulmaan ja antoi tilaa pienelle kukkakaupalle tai pienelle pyöräliikkeelle tai pienelle huonekaluliikkeelle.

Pesin sitä aina pelkällä vedellä ilman mitään shampoota tai saippuaa, ettei silmiä kirveltäisi. Ja yleensä tukkaani leikkasi oma isäni, joka ei sitä moittinut. Ja että Herttora olisi ollut TV-ja radioliike siellä Eränkävijäntorin ostarissa. Toinen isompi TV-liike tuli sitten Hiihtäjäntien ostariin nimeltä Metrovisio.

Mutta myöhemmin molemmat siirtyivät Hiihtomäentielle. Majavatien ja Susitien kulmassa oli myös iso HOK. Kyllä meidänkin talosta isot pojat kävivät Kulosaaren yhteiskoulussa. Koulun "pihamaalla" oli hieno urheilukenttä, jonka punainen tiilimurskarata metriä ja nurmikenttä herättivät kateutta herttoniemeläisissä. Kun meillä oli vain hiekkakenttä ja musta hiilimurskarata m. Sitä kenttää rakennettaessahan löytyi mammutin luu, joka on tällä hetkellä Eläinmuseossa.

Kulosaaren kentällä meidän talon aktiiviset isät järkkäsivät kerran urheilukilpailun talon lapsille. Itse voitin sarjassani m juoksun ja olin siitä kovasti pollea. Herttoniemi kuului siihen aikaan Malmin seurakuntaan. Ja se pyolestaan Tampereen hiippakuntaan. Ja Herttoniemen uuden kirkon kävi vihkimässä piispa Gulin. Ensimmäiseksi kirkkoherraksi ryhtyi Lauri Huovinen. Hän oli sitä ennen Malmin kirkkoherrana, jos oikein muistan. Mutta kyllä hänen oma poikansakin oli lentokoneinsinööri.

Ja olihan rva Karhumäki läheistä sukua minullekin. Vastaan heti,kun viellä uskon jotain muistavani nuoruudestamme. Pajunen Oy näin olen muistavinani. Lähellä vanhaa kansakoulua Hiihtomäentien kaartaessa oikealle oli lihakauppa. Tämä kauuppa oli nimeltään Eräliha kauppiaana Reino Vihersalo. Myöhemmin kauppa muutti Erätorille ja kauppiaana aloitti Matti Vainio,joka myöhemmin muutti Pukinmäkeen. Tämä kaupoista,olihan niitä jo silloin 50 luvulla asukaslukuun nähden riittävästi. Minun lapsuuteni ajoittui Herttoniemessä luvuille.

Kerroit muuttaneesi Herttoniemeen v. Minä muutin samana vuonna Santahaminaan,jossa asuin 11 kk. Erälihan tuleva kauppias Vainio,oli armeijakavereitani. Kaveruutta kesti hänen poismenoonsa asti. Vuonna 61 muutin Pihlajamäkeen,joka oli uusi asumalähiö. Tämä tässävaiheessa,palaan myöhemmin muistelemaan lapsuuteni harrastuksia ja leikkejä luvun Herttoniemessä.

Odotan mielenkiinnolla Sinun muistojasi omasta lapsuudestasi luvulta. Uskon,että jossain vaiheessa olemme tavanneet toisemme. Meitä taitaa olla täällä aika montakin anonyymiä. Perheemme johon kuului myös mainitsemasi rva Karhumäki muutti Hertsikkaan jo v.

Olen juuri sitä ikäpolvea josta Inari Krohn kertoo kirjassaan "Muusa kirjahyllyssä" Ja oppikoulussa olin jopa samalla luokalla sen pojan kanssa, jonka Inari sanoo olleen hänen ensi ihastuksensa kansakoulun alaluokilla. Herttoniemen kirkon rakentamista ja jo sitä ennen Hiihtomäentien jatkamista etelään kohti nykyistä Herttoniemen metroasemaa.

Silloin kun muutimme Mäyrätielle, bussi 32 kääntyi Porvoonväylältä Herttoniemeen Susitien kohdalla. Susitie jatkui alas Porvoontielle nykyiselle Itäväylälle asti. Ja Hiihtomäentie päättyi etelässä Hiihtomäentie Tässä tuli jo kerrottua niin paljon itsestänikin, että tutut varmaan jo tunnistivat, mutta jätän nyt silti nimeni sanomatta.

Hiihtoladuilla varmaan kohtasimme, jos harrastit hiihtoa. Ja hänen äitinsä asui edelleen silloin luvulla siellä. Me minä ja veljeni olimme tämän perheen poikien parhaita kavereita ja kävimme harva se päivä heidän mummulassaan Aarnikassa ikäänkuin se olisi ollut meidänkin mummula.

Aarnikan hyppyrimäki muuten on suurin hyppyri josta koskaan olen hypännyt tavallisilla suksilla. Herttoniemen mäki oli minulle ihan liian suuri ja siihen olisi pitänyt hankkia mäkisuksetkin. Mäenlasku kyllä kiinnosti kuten kaikkia hersikalaispoikia siihen aikaan.

Aarnikka on siis nykyinen Pihlajamäki. Aarnikka nimeä en muista kuulleeni Pihlajamäestä puhuttaessa,vaikka ole syntyperäinen Helsinkiläinen. Osaatko paikallistaa silloisen hyppyrimäen tämänpäivän Pihlajamäelle,ennen sinne muuttoamme en tuntenut hyvin koko aluetta. Pihlajamäeltä jouduimme muuttamaan työnitakia v. Kerroit lapsena seuranneesi Herttoniemen kirkon rakentamista,myös minä seurasin ja odotin sen valmistumista. Halusin tulla vihityksi silloisessa kotikirkossani.

Kirkon täyttäessä 50vuotta v. Pastori Rolf Pesonen vihki meidät sen vihkiryijyn päällä toisena parina. Karhumäki oli martoissa käydessään solminut. Kerroit,että harrastit lapsena hiihtoa,niinhän se oli meidän senaikaiset harrastukset talvella hiihto,mäenlasku ja luistelu. Hirvenpään majalla olen pokannut hiihdosta useamman lusikan ja lautasen.

Herttoniemen hyppyrimäki tuli myös tutuksi,sieltä hypättin kaverin suksilla useampi poika vuorotelen. Kulosaaren urheilukentällä pelattiin puolitosissaan jääpalloa. Jääkiekkoa en muista,että siihenaikaan olisimme pelanneet.

Partioon ja kesäharrastuksiin palaan myöhemmin. Pihlajamäki-nimi on kuulemma keksitty vasta v kts. Väitän, että niitä oli paljon kauemmin kuin 2. Hyppyrimäestä on varmaan alastulorinne ja ylämäen puurungon betoniperustukset edelleen jäljellä. Se oli mäen korkeimmalla kohdalla Maasälväntien päässä ja laskeutui pohjoiseen Malmille päin. Sinä olet selvästikin hieman vanhempaa ikäpolvea kuin minä, jos olit menossa naimisiin heti uudessa Herttoniemen kirkossa.

Minä olin silloin vielä siinä iässä, että kiinnosti kerätä dynamiittilankaa eli "dynistä" työmaalta räjäytysten jälkeen. Siitä langasta sitten punottiin avaimenperiä Luistinratoja oli Hirvitien ja Porvoontien välissä sekä Herttoniemen urheilukentällä.

Melko varhaisessa vaiheessa sinne tuli myös jääkiekkokaukalo. Alkutalvesta tuli luisteltua myös luonnonjäällä Saunalahdella.

Ja jonain talvena luistelimme jopa Vantaanjoen suuhun yli koko Vanhankaupunginlahden. Partiossa kävimme kolkkapoikina Paavo Hiltusen johtamassa Polunpolkijat-lippukunnassa, joka kokoontui Susitien alkupäässä olevan talon kerhohuoneessa. Polunpolkijat oli aika lailla uskonnollisväritteinen partio. Tärkeä osa toimintaa oli joka sunnuntainen aamuvartio, jonka Hiltunen piti yleensä itse, ja joka vastasi ihan pyhäkoulua.

Sen rinnalle kai siitä syystä perustettiin myös Portimonpojat niminen lippukunta kokoontuiko Portimonpolulla Yksi mieleenpainunut leikkipaikka oli Herttoniemen kirkon eteläpuolella oleva monttu, missä talvisin oli hyvä liukumäki. Paikka tuli kuuluisaksi viime syksynä ferrosyanidilöydöksestä http: Haluan aluksi kiittää Sinua osoitteesta,jonka avulla pääsin palaamaan Pihlajamäen Aanikan historiaan ja nykypäivään.

Paljon oli eletyt vuosikummenet huuhtoneet asioita pois mielestä. Paljon oli tuttua asiaa,mutta enemmän uutta. Palataan Herttonieeen ja partioon. Lippukunta Polunpolkijat oli hovioikeudenneuvos Paavo Hiltusen perustama.

Kuten muistit oli Paavo syvästi uskonnollismielinen mielinen,joka leimasi alusta-alkaen lippukunnan toimintaa. Oliko heissä sinulle ketään tuttua? Mielestäni meillä oli paljon erillaista toimintaa mm. Yrjön päiväraatit jäivät vahvasti mieleen. Muistan paukuttaneeni rumpua joukkomme kulkueen kärjessä. Kokoonnuimme kerran viikossa susitien kolollamme. Paavolla oli tapana kutsua meitä usein vieraakseen kotiinsa,jossa Vuoko rouva meitä kestitsi.

Minulle jäi pelkästään mielyttäviä muistoja näiltä ajoilta. Uskallan sanoa,että saatiin kivijalka myös tulevalle elämällemme. Armeija ja aikainen avioliittoni katkaisi partiotoimintani,sekä muutto sinne Pihlajamäkeen. Yritin löytää tietoja Polunpolkijoiden myöhemmistä ajoista,mutta en siinä onnistunut. Onko lippukunta lopetettu ja koska? Sinulta varmaankin saan tämän puuttuvan tiedon. Kesien pyöräretkiin ja mm. Polunpolkijoista ei ole jäänyt mieleen mitään muita nimiä kuin Paavo Hiltunen.

Osallistuin lippukunnan toimintaan vain kolkkapoikana. Sen Susitiellä olleen "kolon" muistan kyllä hyvin, samoin Yrjönpäivän paraatit, Porvooseen isien autoilla tekemämme retken ja lähiseudulle tehdyt retket, missä paistettiin nuotiolla makkaraa. Vartionjohtajana meillä oli muistaakseni joku parikymppinen tyttö.

Tai sellainen on mielikuva. Merkkisuorituksia varten hankittiin Kolkkapojan kirja jonka oli toimittanut Osmo Vesikansa. Paavo Hiltunen ilmeisesti vaikuttaa edelleen keskuudessamme. Uimaranta sijaitsi vanhaa poliikamaria ja siirtolapuutarhaa vastapäätä tien toisella puolella. Ranta oli hiekkainen ja puhdasvetinen. Kaupunki oli palkannut uimaopettajan rannalle muistaakseni koko kesän ajaksi.

Rannalla oli kaksi laituria,toisen edessä oli kääntölaituri en muista oliko radan pituus 25 vai 50 matriä,toinen oli varustettu hyppylaudalla. Uimaopetusta annettiin ja oppilaita riitti. Syksyllä oli hiljaista kun kesäviettäjät palasivat kaupunkiin.

Saimme suorittaa uimamaisterin tutkinnon ja siintä merkiksi sai uimapukuun arvosta kertovan merkin. Tutkintoon kuului ainakin hengenpeastus,tekohengitys,pituus ja syväsukellus uintimatkan pituutta en muista.

Tottakai todistus ja laakeriseppele kuului myös asiaan. Muistan tapauksen,jossa opettaja Vilma Saikun Pentti poika yritti pituus-sukellusta ja oli vähällä hukkua. Rannalla annettiin ensiapu ja ambulanssissa lopullinen virvoitus. Viereiseltä kesäsaunalta on myös muisto,jossa me pojat sukellettiin vaatekoppien avaimia pohjasta. Tapana oli kuten nykyisinkin laittaa avain nilkkaan. Sukellus laiturilta löysä kumilenkki nilkassa ja avain pohjassa. Nimellä Lea,jos viellä olet seurannut näitä muisteloja,niin palautuuko Sinun mieleen Herkko niminen poika,jolla oli vaikeuksia kävelyn kanssa ja muistatko Monnin Martan?

Täällä se vuonna Hertsikkaan muuttanut anonyymi. En koskaan käynyt Herttoniemessä uimassa, koska perheemme oli aina kaikki kesät maaseudulla. Ja jos syyskuussa oli vielä uimakelejä, pyöräilimme aina Marjaniemen uimarantaan tai myöhemmin Laajasaloon. Punaisen poliisikamarin siinä Naurissalmen sillankupeessa muistan hyvin.

Samoin vastapäätä olleen kesäsaunan, joka rupesi tekemään businesta avantouimalanakin ja pystytti katolleen ison kilven "Terveyslähde". Ei kestänyt kauaa kun Kulosaaren puolelle Naurissalmen rantaan nousi toisen saunarakennuksen katolle kilpi "Avanto-uintia, Terveys ei lähde" Avantosodasta näyttää löytyvän netistä tarkempikin tarina http: Hyppy uimarannalta ja avannosta vanhan hyppyrimäen kalliolle.

Muistatko koskaan törmänneesi kallionrinteessä olevaan suurehkoon onkaloon,joka meidän poikien kieleessä oli luola. Aukko luolaan oli varsin pieni,sisään pääsi vain pujottamalla itsensä onkalon suulle ja siintä pudottamalla.

Ulös tultaessa oli luonto muokannut kallioon portaat. Olostulo oli helpompi kuin sisään meno. Ota profiili haltuusi maksutta, niin voit muun muassa vastata arvosteluihin ja päivittää profiilia.

Evästeiden avulla TripAdvisor parantaa käyttäjäkokemuksia. Lue lisää tai muuta asetuksia. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Helsinki Helsingin matkailu Helsingin hotellit Aamiaismajoitus Helsingissä Lentoja Helsinkiin Helsingin ravintolat Nähtävää ja koettavaa Helsingissä Valokuvia Helsingistä Helsingin kartta Kaikki Helsingin hotellit Helsingin hotellitarjoukset Viime hetken hotelleja Helsingissä Hotellityypin mukaan Helsingin liikehotellit Helsingin perhehotellit Ekohotellit kohteessa Helsinki Helsingin romanttiset hotellit Hinta-laatusuhteeltaan parhaat hotellit Helsingissä Helsinki: Kaikki tallentamasi paikat löytyvät täältä Omat matkat -osiosta.

Kirjaudu sisään , niin saat matkapäivityksiä ja voit lähettää viestejä muille matkailijoille. The Oriental Thai Hieronta Klinikka.

Kylpylät ja hyvinvointi Helsingissä. Nähtävyyden tiedot Suositeltu käynnin pituus: Kirjoita arvostelu Arvostelut 6. Lue mitä matkailijat sanovat: Arja V Espoo, Suomi. The Oriental Thai Hieronta Klinikka — tätä tarkastelleet tarkastelivat myös näitä: Kaikki nähtävä ja koettava Helsinki Kirjoita arvostelu Lisää valokuvia.

Forenom Aparthotel Helsinki City. Forenom Apartments Helsinki Kruununhaka. Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki.

house of s thai hieronta herttoniemi

House of s thai hieronta herttoniemi -

Eli aloitti kansakoulunsa v. Ja olihan meillä kauppoja jo ennen Eränkävijäntorin ostariakin. You should take part in a contest for one of the most useful sites on the internet. Hi all, it seems pretty cool here hopefully i can participate in some lively discussions here! Aarnikka on siis nykyinen Pihlajamäki.